Appelsiinikakku

Appelsiineja on nyt tullut syötyä paljon ihan sellaisenaan, mutta teki mieli leipoa joku appelsiinileivonnainenkin. Päädyin tekemään appelsiinikakun, kun löysin hyvältä vaikuttavan ohjeen. Vieraitakin oli tulossa, joten se tarjosi hyvän syyn leipomiselle.

Kakku on ihan tavallinen kuivakakku, mutta se kostutettiin paistamisen jälkeen, mikä teki siitä ihanan mehevän. Minun kakustani tuli aika matala ja se kaipasi mielestäni jotain koristelua. Niinpä valutin tomusokerikuorrutetta raidoiksi kakun päälle.

Appelsiiniohjeita tutkittuani halusin kokeilla myös appelsiinimarmeladin valmistusta. Joissakin ohjeissa hedelmät hienonnettiin sauvasekoittimella, mutta itse en halunnut ihan sileää marmeladia, joten pilkoin appelsiinit vain pieniksi paloiksi.

Hyväähän siitä tuli ja rakennekin oli riittävän kiinteä. Heti keittämisen jälkeen maku tuntui aika miedolta, mutta seuraavana päivänä se oli jo voimistunut hyvin. 

Ei meillä yleensä kaupasta appelsiinimarmeladia osteta, mutta ehkä tuota nyt tulee syötyä, kun sitä on valmiina jääkaapissa. Mietiskelin jo, että voisihan marmeladia laittaa vaikka suklaisen kääretortun täytteeksi.

Näkkileipää ja punaherukka-marenkipiiras

Viikonloppuna tulee usein leivottua, niin tänäkin viikonloppuna. Näkkileipiä en ole nyt hetkeen leiponut, vaikka usein iltapalalla on tehnyt niitä mieli. Olen kokeillut sekä rukiisia että vaaleita näkkäreitä, itse pidän enemmän ruisnäkkäreistä. Kerran tein näkkileipää samanlaisesta juuresta kuin ruisleipää, jolloin maku muistutti enemmän hapankorppuja. 

Ystävä kyseli minulta, millä ohjeella teen näkkileipäni, joten laitan tähän nyt ohjetta mukaan. Näkkileipäohjeitahan löytyy monenlaisia, joskus kokeilin siemennäkkäriäkin. Näitä teen kuitenkin useimmiten. Jauhoja laitan sen mukaan, miten kaapissa sattuu olemaan, tällä kertaa osan ruisjauhoa ja osan hiivaleipäjauhoa.

Itse tehdyt näkkileivät

5 dl vettä
25 g hiivaa
suolaa maun mukaan (muutama tl)
n.10 dl ruisjauhoja
2-3 dl hiivaleipäjauhoja

Hiiva liuotetaan kädenlämpöiseen veteen, lisätään suola. Jauhot lisätään vähitellen samalla sekoittaen. Taikinasta saa tulla aika tanakkaa, paksumpaa kuin leipätaikina. Itse laitan sen verran jauhoja, että taikinasta saa pyöräytettyä pallon. Taikinan annetaan kohota 1/2 tuntia.

Kohonneesta taikinasta muotoillaan pötkylä, josta leikataan pieniä paloja. Koko on makuasia, isommista paloista tulee isompia näkkäreitä ja pienemmistä pienempiä :) Itse tein tällä kertaa isompia, joihin laitoin reiän keskelle, näitä tuli tästä taikinamäärästä 30 kpl. Jos leivon pienempiä, jätän reiän tekemättä. Palaset kaulitaan hyvin jauhotetulla alustalla ohuiksi, pyöreähköiksi letuiksi. Omasta mielestäni muodon kanssa ei ole niin tarkkaa, samaltahan ne maistuvat kuitenkin.

Jauhoja kannattaa kaulitessa laittaa runsaasti ja välillä käännellä palasta, ettei se tartu kiinni. Kannattaa kaulia aika ohueksi, niin näkkäreistä tulee rapeampia. Pötkylä kannattaa peittää kaulimisen ajaksi, ettei se kuivu liikaa. Kaulituista paloista karistellaan ylimääräiset jauhot ja ne nostellaan pellille. Jos haluaa tehdä reiät, ne voi tehdä esimerkiksi snapsilasilla. Reiät kannattaa laittaa omalle pellilleen, koska niiden paistoaika on lyhyempi.

Näkkileivät pistellään haarukalla ja paistetaan 225-250 asteisessa uunissa noin 10 min. Paistolämpötila ja -aika riippuu vähän siitä, minkä kokoisia ja paksuisia näkkärit ovat. Itse paistan sen aikaa, kun kaulin uutta pellillistä, sitten kokeilen rapeutta ja tarvittaessa paistan vielä hetken. Valmiit näkkileivät laitetaan ritilän päälle jäähtymään. Minulla osa näkkäreistä jää yleensä vähän pehmeiksi, mutta seuraavaan päivään mennessä nekin ovat yleensä kovettuneet.

Kannattaa kokeilla, itse ainakin tykkään näitä rouskutella. Katsoin nyt vähän kellosta aikaa, aika tarkkaan tunti meni kaulimisessa eli kyllä tässä jonkin verran aikaa kuluu. Mutta jos tekee vaikka puolikkaan taikinan, niin pääsee vähemmällä kaulimisella.

Kesällä leivoin tuoreista punaherukoista punaherukka-marenkipiirasta tällä ohjeella,  ja se maistui hyvin koko perheelle. Nyt huomasin, että meidän pakastimesta löytyy vielä useampi rasiallinen punaherukoita, vaikka muut marjat on jo syöty. Ne eivät oikein muille maistu sellaisenaan. Niinpä päätin leipoa taas piirakan.

Hyvinhän se taas maistui. On kuulemma "parasta ikinä". Laitoin marjojen joukkoon perunajauhoa, mutta jonkun verran niistä tuli silti nestettä, vaikka eipä tuo makua haitannut.
 

Marengista jää tietysti aina keltuaisia, pohjaan sain käytettyä osan, mutta kaksi keltuaista jäi yli. Ne käytin lemon curdiin, jonka ohjeen katsoin täältä. Pienensin määriä, koska minulla oli vain kaksi keltuaista. Ja se mahtuikin tähän purkkiin juuri sopivasti.

Lemon curdia syödään meillä paahtoleivän päällä tai jos sitä laittaa pikkuisen maustamattoman jugurtin joukkoon, saa siihen ihanan sitruunaisen maun. Ja voisihan sitä käyttää leivonnaisiinkin...