Viime aikoina ei ole ollut neulontakohteista pulaa. On kerätty sukkia juhlavuoden vauvoille ja myssyjä syöpää sairastaville. Itsekin olen muiden töiden lomassa saanut neulottua muutaman parin sukkia ja jonkun myssynkin.
Vauvansukkia ovat monet innostuneet neulomaan, ja keräystavoitteet alkavat jo täyttyä. Itse neuloin alkuvuodesta kolme paria pikkuisia sukkia. Lankana käytin valkoista ja sinikirjavaa Nalle-lankaa. Sukat neuloin mallilla, jonka totesin ainakin omien lasteni kohdalla hyväksi. Yhdet sukat neuloin raidallisiksi, muihin tein varteen kirjoneuletta. Hiukan nuo kuviot hukkuvat kirjavaan lankaan, mutta en tullut ennen neulomista sitä ajatelleeksi.
Näitä pikkuisia sukkia oli kyllä hauska neuloa pitkästä aikaa. Ja miten suloisia noin pienet sukat ovatkaan!
Myssyjä neuloin sekä aikuisten että lasten koossa, joka myssyn eri mallilla. Langat näihin löytyivät valmiiksi kotoa, myssyn koko määräytyi sen mukaan, kuinka paljon mitäkin lankaa oli jäljellä.
Blend Bamboo -langasta neuloin Will I Be Pretty -myssyn. Tästä myssystä tuli mielestäni kaunis, väri on ihana tumma petrooli. Tämä myssy on varmasti mukavan viileä kesäkäytössä tai sisällä.
Tumman violetista Drops Baby Merino -langasta neulotun myssyn mallineuleen löysin Kotivinkin ohjeista. Neuloin ohjeesta poiketen myssyn alareunaan joustinneuletta ja tein myssystä hiukan lyhyemmän. Valmiiseen myssyyn kiinnitin vielä neulotun rusetin.
Neuloin myös kaksi lasten myssyä Lankavan malleilla. Vaaleanpunainen myssy on Silo-pipo ja violetti Silje-pipo. Molemmat myssyt ovat Drops Baby Merino -lankaa. Hiukan olisi vielä Baby Merinoa jäljellä, mutta niin pieniä määriä, ettei niistä taida saada kuin raitapipon aikaan.
Viime aikoina on kyllä tullut tehtyä sen verran pipoja ja myssyjä, että ehkä jotain muuta seuraavaksi. Ja kohtahan saa jo kaivaa kesävirkkaukset esiin.
Villapipot on jo siivottu odottamaan ensi talvea ja trikoopipot kaivettu esille. Ja olihan se pakko ommella taas muutama uusikin pipo. Meillä lähes kaikki trikoopipot on ommeltu vanhoista paidoista ja legginseistä, niin nämäkin.
Ompelin tytöille kaksi uutta pipoa. Toiseen käytin polvesta reikiintyneitä legginsejä. Mustista tuli päällipuoli ja kuviollisista vuori. Lahkeissa edessä ollut sauma jäi näkyviin pipoon. Jotain koristettakin piti pipoon kehitellä, joten kokeilin ommella rikkinäisen sukan varresta rusetin. Nämä sydänsukat olivat joskus yhdet esikoisen lempisukista ja kyllä harmitti, kun ne kuluivat varpaista puhki. Nyt toinen sukka on tallessa hänelle aiemmin ompelemassani käärmeessä ja toinen tässä pipossa. Mustan paidan helmaosasta ompelin vielä pipoon sopivan tuubihuivin.
Taannoin saimme ison kasan vaatteita, osa meni käyttöön sellaisenaan ja osa päätyi tuunattavaksi. Eräässä reikiintyneessä paidassa oli iso tiikerin kuva, jonka halusin saada talteen. Se sopi juuri ja juuri pipoon. Vuorikankaaksi päätyivät pallolegginsit. Paita oli sen verran pitkä, että helmaosasta sain ommeltua vielä tuubihuivinkin.
Kaipasin myös itselleni uutta pipoa. Pipon ulkopuolen ompelin paidasta, jossa oli reikäneulosta. Ajattelin, että olisi hauskan näköistä, jos rei'istä pilkistäisi joku kivan värikäs kangas. Sovittelin pipoon monenlaisia paitoja, mutta loppujen lopuksi päädyin kuitenkin tylsästi siniseen. Eivät nuo reiät nyt niin paljon erotu, mutta sopiipahan ainakin tyyliin :) Ompelin myös tähän pipoon koristeeksi sukkarusetin. Aika kiva tästä piposta tuli, se on nyt ollut käytössä koko alkuviikon.
Pipoja ommellessani tuli mieleeni, että ohuemmallekin pipolle voisi olla käyttöä, joten ompelin itselleni vielä toisenkin pipon. Tämä pipo on yksinkertainen. Leikkasin kappaleet paidan helmasta, jolloin pystyin hyödyntämään paidan helmapäärmeen sellaisenaan.
Pipoissa alkaa nyt olla hyvin varaa valita, eikä haittaa, vaikka joku hukkuisikin. Materiaalia olisi vielä vaikka kuinka moneen pipoon, mutta ehkä nämä alkavat jo riittää.
Tulipa taas hyvä syy leipoa muffinsseja. Löysin nimittäin Suomalaisen Kirjakaupan remonttimyynnistä pienen välineen, jolla voi tehdä kukkia marsipaanista ja sokerimassasta. Arvelin tyttöjen innostuvan siitä ja oikeassa olinkin. Syksyn synttäreiltä oli jäänyt vaaleanpunaista sokerimassaa, joten päästiin heti kokeilemaan kukkien tekoa. Sehän kävikin helposti, tytöt tekivät hetkessä ison kasan kukkia. Sokerimassakin oli vielä aivan pehmeää, hyvin se näköjään säilyy huolellisesti suljettuna.
Sitten piti päättää, mihin kukat laitettaisiin. Päädyttiin tekemään muffinsseja suosikkiohjeellani, johon lisättiin kaakaojauhetta. Tällä kertaa muffinssit leivottiin paperisiin vuokiin. Päälle laitettiin vaahdotetun vaniljakastikkeen ja vaniljarahkan sekoitusta. Kuorrutteesta tuli aika löysää, mutta pysyi se sentään muffinssien päällä. Kuorrutetut muffinssit koristeltiin kukkasilla ja koristehelmillä. Aika kivan keväisiä näistä tuli. Sokerimassaa jäi vieläkin, joten kukkasin koristeltuja leivonnaisia saattaa tulla lähiaikoina lisääkin.
Kirjasta Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin pääsi seuraavaksi kokeiluun Frendi-farkkujen kaava. Eurokankaan palaosastolta löytyi kahdenlaista ohutta ja joustavaa farkkukangasta housuja varten. Aika hyvin tytöt pääsivät sopuun siitä, kuinka kankaat jaetaan. Yksiväristen farkkujen toiseen takataskuun kiinnitin hopeisen perhosen koristeeksi.
Nämä housut oli helppo ja nopea ommella. Vyötäröllä on kuminauhakuja ja malli on aika yksinkertainen. Ompelin molempiin housuihin takataskut, vaikka ne vähän hukkuvatkin kuviolliseen kankaaseen. Tikkaukset ompelin ihan tavallisella ompelulangalla. Aika hyvin osui koko kohdalleen, toisia housuja kavensin hiukan sovituksen perusteella. Jätin lahkeisiin jatkovaraa, niin eivät käy heti pieniksi. Taisivat housut kelvata tytöillekin. Toiset farkut valmistuivat jo viikko sitten ja pääsivät heti käyttöönkin.
Neuloin Lettlopi-lankojen lopuista pipon, lapaset ja kaulurin. Nämä asusteet ovat olleet jo hetken valmiina ja olen niitä pari kertaa käyttänytkin. Ne lämmittävät ihanasti kovallakin pakkasella. Nyt sää on kyllä jo sen verran keväinen, että taidan pakata ne ensi talven pakkasia odottamaan.
Kaulurin ohje on kirjasta Islantilaisia neuleita, yläosan tosin neuloin ohjeesta poiketen tavallisena joustinneuleena. Käytän yleensä kauluria ulkoillessa, se mahtuu hyvin takin kauluksen alle ja pysyy paikallaan vauhdikkaassakin menossa. Vanha kaulurini on jo vuosia vanha, joten arvelin uudelle olevan tarvetta. Tämän kaulurin malli oli mielestäni kaunis. Värit valitsin sen mukaan, mitä lankoja minulla sattui olemaan. Kaulurista tuli kyllä ihana. Tekisi mieli tehdä näitä useampikin erilaisilla väriyhdistelmillä.
Lapasten
ohje löytyi samasta kirjasta. Vaihdoin pohjaväriksi valkoisen ja
kuviovärit valitsin jämieni joukosta. Nämä lapaset ovat keskenään
identtiset eli ei ole erikseen oikean ja vasemman käden lapasta.
Aiemminkin olen tällaisia lapasia neulonut. Ne on näppärä pukea
kiireessäkin.
Kaulurin ja lapasten lisäksi päätin neuloa vielä piponkin, jotta saisin koko setin talviseen ulkoiluun. Halusin pipoonkin kuvioita, mutta islantilaisneulekirjan kuviot eivät täsmänneet pipon silmukkamäärän kanssa. Novitan ohjeesta löytyi sopiva kuvio pipon alaosaan, yläosaan kavensin silmukoita niin, että sain siihen soviteltua kuvioraidat kirjasta. Pipon värit yritin valita lapasiin sopiviksi. Alareunan resorin käänsin kaksinkertaiseksi. Ihan tyytyväinen en ole pipon malliin. Ehkä auttaisi, jos lisäisin siihen tupsun... No, onhan tässä aikaa mietiskellä asiaa, sillä nyt alkaa olla jo keväisempien pipojen aika.
Tällä viikolla vietettiin naistenpäivää ja halusimme tyttöjen kanssa juhlistaa sitä. Tytöt toivoivat jotain hyvää syötävää ja päädyimme muffinsseihin kermavaahtokuorrutteella. Leivoin muffinssit aamulla valmiiksi, jotta ne ehtisivät jäähtyä kuorruttamista varten. Lisäsin taikinaan Pandan Vadelmamuru-valkosuklaata rouhittuna, muuten tein muffinssit suosikkiohjeellani. Tällä ohjeella valmistuvat ihanan mehevät muffinssit, mausteeksi lisään milloin mitäkin. Lisäksi taikina on helppo ja nopea valmistaa, kaikki ainekset vain sekoitetaan keskenään.
Kuorrutteeksi pursotettiin tällä kertaa vain kermavaahtoa, sillä se on kuopuksen mielestä parasta muffinssien päällä. Tytöt koristelivat muffinssit vielä kultaisilla ja mustilla kakkukoristeilla. Nuo mustat koristehelmet näyttävät hauskasti aivan mustikoilta. Suklaa maistui muffinsseissa hyvin, vaikken kovin paljon sitä laittanutkaan. Hyvin nämä maistuivat naistenpäivän herkutteluhetkessä.
Muutakin on tällä viikolla tullut leivottua. Perjantai-illan kunniaksi teki mieli leipoa jotakin suolaista. Kauppaan en viitsinyt lähteä, joten päätin kehitellä jotain niistä aineksista, mitä kotoa löytyi. Tytöt halusivat mieluummin sarvia kuin teeleipiä, joten etsin niihin munatonta ohjetta. Viimeiset munat olin nimittäin juuri käyttänyt makaronilaatikkoon. Juustoakin oli sen verran vähän, etten viitsinyt laittaa sarviin sitäkään. Kuivahiivaa onneksi kotoa yleensä löytyy. Ohjeeksi valikoitui tämä juustosarvien ohje, jätin vain juustoraasteen pois. Voitelin sarvet ennen paistamista maidolla ja ripottelin päälle seesaminsiemeniä.
Vähän epäilytti, tulisiko sarvista liian kuivakkaita ilman juustoa. Ne olivat kuitenkin herkullisen meheviä ja maistuivat hyvin iltateen seurana. Tytötkin tykkäsivät, joten näitä tulee varmasti tehtyä uudestaankin.
Lainasin kirjastosta kirjan Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin, jossa olikin monta mukavan näköistä mallia. Aikoinaan ompelin tytöille monta mekkoa ensimmäisen Mekkotehdas-kirjan kaavoilla. Nyt on mekkoikä jo ohitettu, joten halusin kokeilla tämän uudemman kirjan kaavoja.
Ensimmäisenä pääsi toteutukseen Hyppy-toppi. Ompelin ensin yhden paidan kierrätyskankaasta, jotta sain testattua koon sopivuuden. Koko 134 oli sopiva molemmille tytöille, esikoiselle pidensin helmaa hiukan. Eurokankaan palaosastolta löytyi viime käynnillä kiva pitsikangas, josta halusin ommella tytöille paidat kesäksi. Hyppy-toppi on suunniteltu joustavalle kankaalle, mutta malli on sen verran väljä, että onnistui hyvin joustamattomastakin kankaasta. Lisäsin vain pääntielle käännevaran.
Paidat oli kyllä helppo ommella ja kivan näköisetkin niistä tuli. Niin kivan näköiset, että tekisi mieli ommella itsellekin samanlainen. Tämä kaava pistetään kyllä talteen. Näitä paitoja olisi helppo tehtailla enemmänkin erilaisista kankaista.
Appelsiineja on nyt syöty ihan sellaisenaan, mutta myös leivonnaiset saivat niistä makua. Jo jonkin aikaa on ollut suunnitelmissa leipoa appelsiini-kinuskineliöitä, mutta muut leivonnaiset ovat aina kiilanneet niiden edelle. Nyt vihdoin saatiin tyttöjen kanssa aikaiseksi niitä valmistaa. Hiihtolomalle oli suunniteltu löhöilypäivä, jolloin oli tarkoitus pysytellä koko päivä sisällä ja puuhata kaikenlaista kivaa yhdessä. Päivään kuului tietysti myös herkuttelua ja siihen nämä neliöt sopivat hyvin.
Valmistus aloitettiin edellisenä iltana, jotta neliöt saisivat jähmettyä jääkaapissa yön yli. Neliöitä varten valmistettiin ensin pohjataikina, joka paistettiin uunissa. Pohjan päälle keitettiin appelsiinikinuski. Pohjan ja kinuskin annettiin jähmettyä jäkaapissa, minkä jälkeen ne kuorrutettiin sulatetulla appelsiinikrokanttisuklaalla. Aikamoista herkkua tästä tulikin, montaa palaa ei pystynyt kerralla syömään. Mutta niin hyvää oli, että pitää ehkä tehdä näitä joskus toistekin. Kinuski jäi aika pehmeäksi, sitä olisi voinut keittää hiukan pidempään. Neliöitä oli aika vaikea leikata, kun pehmeähkön kinuskin alla oli kova pohja ja päällä kovettunut suklaa, mutta hyvin ne kävivät silti kaupaksi.
Jokin aika sitten leivoin myös appelsiinilla maustettuja keksejä. Keksit olivat lopussa ja halusin kokeilla jotain uutta. Löysin ohjeen appelsiinikekseihin, joihin tarvittavat aineet löytyivät kotoa. Keksit maustettiin appelsiininkuorella ja appelsiini maistuikin niissä mukavasti. Kekseistä tuli herkullisen mureita.
Alkuvuoden aikana olen neulonut jo useammat sukat. Esikoisen raitasukat valmistuivat jo tammikuussa, mutta omat sukkani sain vasta nyt valmiiksi. Tytöille neulomistani palmikkosäärystimistä jäi sen verran lankaa, ettei siitä olisi yksinään riittänyt sukkiin, mutta löysin jonkun tummanharmaan sukkalangan jämän sille kaveriksi. Neuloin langoista ihan tavalliset raitasukat. Näistä tuli mielestäni aika kivat ja tyttökin tykkäsi sukistaan.
Itselleni halusin neuloa värikkäät sukat, lankoina sukissa on Novita 7 Veljestä Raita ja musta Viking Ville. Yleensä neulon itselleni mustia, harmaita, valkoisia tai sinertäviä sukkia, joten värivalintani oli tällä kertaa aika poikkeuksellinen. Halusin varsista vähän pidemmät, mutta en ihan polviin asti. En myöskään halunnut neuloa ihan tavallisia raitasukkia. Etsiskellessäni jotain sopivaa mallineuletta törmäsin Raitapolvareihin. Mallineule on yksinkertainen, mutta mielestäni kivan näköinen.
Sukan suulle neuloin palmikkojoustinta. Pohjekavennukset tein oman jalkani mukaan. Mallineule on mukavan joustava, sukan varsi mahtuu hyvin farkun lahkeen päällekin. Saapa nähdä, kuinka osaan tämän värisiä sukkia pitää. Vaikka nämä värithän sopivat hyvin kevääseen.
