Majakka-huivi

Tämän huivin neuloin jo alkukesästä. Se syntyi muista töistä jääneistä langoista. Tutkiskelin lankoja ja sommittelin niitä yhteen ja huomasin, että nämä langathan sopisivat hyvin yhteen. Ja koska langat olivat ohuita huivilankoja, huivihan niistä oli neulottava. Vaaleaa lankaa oli vain hiukan jäljellä, mutta arvelin siitä riittävän reunukseen. Löysinkin sopivan mallin, Janina Kallion (Woolenberry) Majakka/Lighthouse.

Ohje on hiukan paksummalle langalle, mutta neuloin huiviin lisää kerroksia ennen reunusta. Tuo raidoitus ennen reunukseen siirtymistä on mielestäni hieno yksityiskohta. Vaikka malli ei olekaan kovin monimutkainen, tuli huivista hieno. Langan väritys sopii mielestäni hyvin tähän huiviin. Tästä huivista tuli melko suuri, sitä voi hyvin käyttää hartioillakin, mutta se on siitä huolimatta ohuen langan ansiosta todella kevyt.

Malli: Majakka/Lighthouse (Janina Kallio)

Langat: Manos del Uruguay Marina, Fyberspates Scrumptious Lace

Puikot: 4 mm

Yours Truly Summer -huivi jämälangoista

Neuloin taas yhden huivin. Kohta varmaan hukun huiveihin, mutta en voi olla niitä neulomatta. Tähän huiviin sain hyvin upotettua jämälankoja. Kesällä innostuin järjestelemään lankojani ja keräilin taas välillä samantyyppiset langat yhteen. Jotenkin kummasti langat tuppaavat menemään aina sekaisin, joten välillä on hyvä niitä vähän lajitella. Keräsin ohuiden täysvillalankojen jämät yhteen ja huiviksihan ne ilmiselvästi halusivat.

Ensin suunnittelin neulovani huivin omasta päästä. Muotona olisi epäsymmetrinen kolmio ja siihen tulisi ainaoikeinneuletta raidoittaen sekä väliin pitsineuletta. Sitten satuin törmäämään ohjeeseen, joka vastasi niin hyvin suunnitelmaani, että otinkin sen pohjaksi ja muokkasin hiukan lankoihini sopivaksi. Yours Truly Summer -huivin on suunnitellut Michele C Meadows ja se on alunperin ollut mysteerineulonta, joten ohje oli neljässä eri pätkässä. Huivin ohjeessa on käytetty kolmea eri väriä, kun itselläni värejä oli enemmän. Mietin etukäteen, mitkä värit neulon raidoiksi ja mitä värejä käytän kuvioneuleosuuksissa. Sitten neuloin kyseistä osuutta niin pitkään kuin lankaa riitti. Tämän vuoksi omasta huivistani tuli hiukan erinäköinen kuin ohjeen huivi.

Kiva tästä kuitenkin tuli. Kesähuiviksi tämä on vähän turhan lämmin, mutta syksyllä ja talvella on ihana vetää huivi harteille ja muistella kesää.

Kimalteleva Sadekeiju-huivi

 

Huiveja on aina yhtä ihana neuloa, malleja löytyy loputtomasti, eikä lankaa tarvita kovinkaan paljon. Kuopus on onneksi lähes yhtä innostunut huiveista kuin minäkin, joten nykyään neulon huiveja hänellekin. Taannoin tilasin tarvikkeita Paaposta. Tilauksen kanssa oli hiukan ongelmia ja niistä hyvitykseksi sain kerän kimaltelevaa Alize Angora Gold Simli Batik -lankaa. Vähän piti miettiä, mitä tuosta langasta tekisin, mutta värit olivat sen verran kuopukselle mieleen, että neuloin hänelle huivin. Yhdessä tutkittiin huivikirjoja ja malliksi valikoitui Sadekeiju Pirjo Iivosen kirjasta Unelmien huivit. 

 

Tämä huivi oli melko helppoa neulottavaa, mutta siitä tuli kyllä kaunis. Ensin suunnittelin neulovani langan loppuun asti, mutta lopetinkin siten, että huivin reunaan tuli viimeiseksi vaaleampi kohta langasta. Tällaista huviahan on helppo jatkaa niin paljon kuin tarve vaatii. Yksi kerä lankaa riitti siis hyvin tähän huiviin ja lankaa jäi vielä jäljellekin. Tämä huivi toimii nyt tyttärellä hartioiden lämmikkeenä lukiessa tai vaikka läksyjä tehdessä.

 

 

Nuppu-huivi

Hiihtolomareissulle matkaneuleeksi piti saada joku kevyt ja helppo työ. Keskeneräisinä oli lähinnä kirjoneulesukkia, joissa oli useampia lankakeriä ja joihin liittyi tarkkaa ohjeen seuraamista. Niinpä aloitin pitsihuivin joskus hankkimastani Rowan Fine Lace -langasta. Malliksi valikoitui Nuppu/Floral Janina Kallion kirjasta Lumoavat neulehuivit.

Kirjan huivi on neulottu fingering-vahvuisesta langasta, joten käyttämäni lanka on hiukan ohuempaa. Sinänsä langan vahvuus ei tällaisessa pitsihuivissa ole niin merkityksellinen, joskin se saattaa vaikuttaa huivin kokoon. Tässä huivimallissa huivin kokoa on onneksi helppo kasvattaa neulomalla enemmän mallikertoja. Koska lankaa oli riittävästi, neuloin omaan huiviini hiukan enemmän pitsikuvio- ja ainaoikeinneuleraitoja.

Neulomisen aloitin jo ennen hiihtolomaa ja neuloin huivia siihen asti, että mallineule alkoi olla muistissa ilman ohjettakin. Tässä riitti silti hyvin neulottavaa koko reissun ajaksi.

Huivista tuli kyllä ihanan kevyt ja ilmava. Ja tämä hopeanharmaa värisävy on mielestäni kaunis. Näitä huiveja ei vaan voi olla neulomatta, niistä tulee aina niin ihania.

Harmaa huivi hartioille

Pitihän se taas yksi huivi tehdä väliin, näitä on kyllä niin kiva neuloa. Langan olin ostanut jo aiemmin Lankamaailmasta huivi mielessäni ja muistin sen nyt, kun säät viilenivät. Lanka on Svarta Fåret Ullgarn 1 tråd, ohut lanka, mutta tästä tulee lämpimiä neuleita. Vyyhdissä on lankaa 600 m, joten siitä saa neulottua isommankin huivin. Tästä olikin tarkoitus tulla hartiahuivi. Halusin siihen pitsineuletta, mutta melko yksinkertaista ja muodoksi jonkun muun kuin kolmion.

Malliksi valikoitui Sonnenperlen, tosin neuloin huivin ilman helmiä. Alkuun neuloin ainaoikean sijaan sileää neuletta ja sitten pitsikuviota kunnes huivi oli riittävän suuri. Mallissa oli useampia reunavaihtoehtoja, mutta itse en ihmeempää reunusta tähän tehnyt. Lopetin neulomisen saatuani kuvion valmiiksi ja päättelin sitten reunan ihan tavallisesti.

Huivista tuli melko leveä korkeuteen verrattuna, joten sen saa helposti solmittua edestä kiinni hartioilla pidettäessä. Ja koko on juuri sopiva hartiahuiviksi. Saa tämän toki tarvittaessa kaulaankin kietaistua.

Pitsistä tuli tällä langalla neulottuna todella kaunis, ilmava ja pehmeä. Huivi on päässyt jo käyttöönkin, etenkin tietokoneen ääressä istuessa se tulee usein kietaistua hartioille.

 

Pipo ja tuubihuivi palmikoilla

Viime talvena neuloin kuopukselle valkoisen palmikkopipon, jonka kaveriksi syntyi nyt tuubihuivi samalla kuviolla. Ihan vielä näitä ei ole tänä syksynä tarvittu, mutta varmaan pian saa ottaa jo villapipot ja huivit käyttöön.

Tästä piposta en olekaan näköjään muistanut blogiin kirjoitella. Se pääsi heti valmistumisensa jälkeen käyttöön, joten asia ehkä unohtui. Kuopus näki viime syksynä kaupassa hienon pipon, jonka materiaali tosin oli kokonaan tekokuitua. Niinpä lupasin neuloa samanlaisen, mutta merinovillasta. Langaksi valitsin Dropsin Baby Merinon, joka on mielestäni hyvä lanka lasten neuleisiin. Ihan tarkkaan en kotona muistanut, millainen pipo oli, paitsi että siinä oli leveä käänne ja palmikoita. Ja tietysti tupsu.

Neuloin pipoon joustinneuletta, josta jatkoin palmikkokuviota. Aika hyvin sain mielestäni nuo päälaen kavennuksetkin menemään. Tupsu pipoon löytyi Tampereen Kädentaitomessuilta. Ja kuulemma piposta tuli riittävän samanlainen kuin kaupassa nähty.

Tämä pipo olikin paljon käytössä viime talvena, siitä tuli todellinen suosikkipipo. Pitkän resorin ja joustavan mallineuleen ansiosta pipo pysyy hyvin päässä, eikä varmasti kutita. Alunperin mietin neulovani myös pipoon sopivat lapaset, mutta kokonaan valkoiset lapaset eivät ole lapsilla kovin käytännölliset, joten päätinkin neuloa jäljellä olevasta langasta tuubihuivin. Tein siitä aika kapean, jotta se pysyy tiiviisti kaulassa. Nyt on asusteet kunnossa kylmempiä säitä varten.

Cherry Cake Shawl

Kaivellessani varastoistani ohuita sukkalankoja raitasukkia varten alkoi tämä ruskean, vaaleanpunaisen ja valkoisen yhdistelmä näyttää kivalta. Ensin mietin sukkia, mutta lankoja oli sen verran reilusti, että niistä saisi pienen huivinkin. Ja koska neulon mieluummin huiveja kuin sukkia, ei valinta ollut vaikea. Näin heti nämä langat Cherry Cake -huivina.

Tämä huivi oli aika nopea neuloa, mallineuleet vaihtuivat sen verran tiheään, ettei ehtinyt kyllästyä. Ja kun huivi ei ole mikään valtavan kokoinen, eivät viimeiset kerroksetkaan olleet tuskaisen pitkiä. Tästä tuli juuri sopivan kokoinen kaulaan kiedottavaksi. Tämä väriyhdistelmä ei ole ihan omia lempivärejäni, vaikka muuten mielestäni kiva onkin. Eikä ruskean takia taida kelvata tytöillekään. Mutta eiköhän tällekin huiville joku käyttäjä jossain vaiheessa löydy.

Malli: Cherry Cake Shawl / Marianne Heikkinen

Lanka: sekalaisia sukkalankojen jämiä (Drops Fabel yms.)

Puikot: 4 mm

Seita-keeppi

Neuloin itselleni keepin hartioita lämmittämään. Huiveja minulla on monenlaisia, mutta aina välillä kaipaan hartioille lämmikettä, joka pysyy paremmin menossa mukana. Tämä keeppi onkin varmasti ihana vetäistä ylle, kunhan viileät syyssäät tulevat.

Neuloin aiemmin Unelmien huivit -kirjasta löytyvän Seita-keepin ohjeella tyttärelleni yksivärisen keepin. Jo tuolloin suunnittelin neulovani keepin jossain vaiheessa myös kaksivärisenä. Varastoista sattui löytymään sopivasti luonnonvalkoista ja harmaata Drops Flora -lankaa, joka on villan ja alpakan sekoitetta. Mittojen perusteella valitsin suosiolla ohjeen kolmesta koosta isoimman, eikä keepistä tullut kyllä yhtään liian leveä. Neulon melko tiukkaa, minkä vuoksi valitsen yleensä suosiolla hiukan isommat puikot kuin ohjeessa. Lisäksi tässä ohjeessa alareunan kirjoneule kiristää hiukan, vaikka yritin jättää lankajuoksut löysälle. Ensin pelkäsin, että keepistä tuli liian kapea, mutta pingotuksessa se leveni sen verran, että onkin nyt aivan sopivan kokoinen.

Tässä mallissa uutta oli tuo kirjoneuleen ja pitsin yhdistelmä. Ensin vähän mietin, miten se mahtaa onnistua, mutta aika hyvähän siitä tuli. Ehkä vielä aavistuksen löysemmälle olisin voinut lankajuoksut jättää, mutta hyvä se on näinkin. Langassa olevan alpakan ansiosta keeppi lämmittää ihanasti. Aika erinäköinen tuli tästä kaksivärisestä keepistä yksiväriseen verrattuna, mutta ihania ovat molemmat. 

Malli: Seita / Pirjo IIvonen (Unelmien huivit) 

Lanka: Drops Flora

Puikot: 4,5 mm

Villapesuraidat

Huiveja tulee näköjään neulottua aika säännöllisesti. Niihin ei tarvitse varata paljon lankaa ja malleja on lukemattomia. Paljon olen neulonut pitsihuiveja, mutta tällä kertaa valitsin mallin, jossa neulotaan pelkkää ainaoikeaa.

Viime syksynä ostin Kädentaitomessuilta vyyhdin kauniin väristä AkvarelliElli-lankaa. Ajatuksena oli neuloa siitä huivi itselleni, mutta sopivaa mallia ei meinannut löytyä. En halunnut kovin monimutkaista mallia, vaan sellaisen, jossa langan kaunis väritys pääsisi oikeuksiinsa. Lopulta päätin yhdistää sen valkoiseen lankaan ja neuloa raidallisen huivin. Malliksi valikoitui Villapesuraidat, joka neulotaan ainaoikeinneuleena kahdella värillä raidoittaen.

Mallissa minulle uutta oli yläreunan i-cord-reunus, joka jäi ainakin minulla hiukan kireäksi. Toisaalta se tekee huivista erityisen hyvin hartioille istuvan ja hartiahuivina tätä tulee varmasti eniten käytettyäkin. Huivin neulominen sujui nopeasti, raitojen rytmittyminen lyhennetyillä kerroksilla piti mielenkiinnon yllä. Hiukan poikkesin mallista neulomalla molemmat leveämmät raidat värikkäällä langalla, alkuperäisessä mallissa toinen neulotaan toisella ja toinen toisella värillä. Halusin kuitenkin huiviin enemmän tuota kauniin väristä AkvarelliElliä.

Tästä tuli kyllä kaunis huivi. AkvarelliEllin kauniit sävyt eivät pääse kuvissa aivan oikeuksiinsa, luonnossa ne ovat paljon voimakkaammat. Ja valkoinen raikastaa ja korostaa värejä. Tämä on ihana kietaista harteille, kunhan sää syksyn mittaan viilenee.

Malli: Villapesuraidat / Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama 

Lanka: AkvarelliElli ja Filcolana Arwetta

Puikot: 4,5 mm

Kesäinen jämälankahuivi

Sattuipa olemaan kolme vajaata, väreiltään yhteensopivaa lankakerää, jotka halusivat kesäiseksi huiviksi hartioita lämmittämään. Pitkään pohdiskelin huivin mallia ja selailin ohjeita, kunnes törmäsin Veera Välimäen Fade-huiviin. Tämä malli olikin oivallinen vajaille kerille, koska raidoista voi neuloa juuri niin pitkät kuin lankaa riittää.

Ohjeessa on käytetty villalankaa, mutta jämälankakeräni, joissa oli villan lisäksi puuvillaa, sopivat tähän myös mainiosti. Aloitin valkoisella langalla ja neuloin niin pitkälle kuin lankaa riitti, tämän jälkeen vaihdoin väriä ja jatkoin niin kauan, kunnes kaikki langat oli neulottu. 

Sen verran poikkesin ohjeesta, että neuloin huivin ikään kuin väärinpäin. Ohjeessa huivi on aloitettu sileällä neuleella ja pitsiraidat tulevat mukaan vähitellen. Itse aloitin neulomalla heti kaikki pitsiraidat ja vähensin niitä sitten huivin edetessä, loppuun neuloin vastaavasti pelkkää sileää neuletta. Ohjeen neljän kerän sijasta itselläni oli vain kolme vajaata kerää, joten halusin varmistaa, että saan pitsikuviot mahtumaan huiviin. Tarvittaessahan sileän neuleen osuus olisi helppo jättää lyhyemmäksi.

Huivista tuli aivan riittävän suuri näilläkin langoilla, noin 60 x 175 cm. Se on ihanan kevyt ja ohut, mutta lämmittää silti ihanasti harteille kiedottuna. Ja kevyenä sen voi pakata vaikka matkalle mukaan. Eikä kutita paljailla hartioillakaan. Ehkä neulon samalla ohjeella vielä villalangastakin talvisemman huivin.

 

Malli: Fade / Veera Välimäki (Interpretations Vol. 1)

Lanka: Holst Garn Coast ja Hjertegarn Wool Cotton

Puikot: 4 mm

Edlothia

Kevään tullessa on aika siirtyä paksuista, villaisista huiveista kevyempiin. Tämä huivi valmistui itse asiassa jo syksyllä, kun tarvitsin Rooman matkalle käsityön, jossa riittäisi puuhaa koko viikoksi. Huivi sopii materiaalinsa puolesta paremmin kesähuiviksi, sillä lankana tässä on Scheepjes Whirl, joka on puuvilla-akryylisekoitetta. Ihastuin langan väriin ja tilasin sitä kerän kokeeksi. Malliksi valitsin Edlothian. Arvelin mallissa olevan riittävästi vaihtelua, jotta mielenkiinto säilyisi loppuun asti. Aika sopivasti ehdin tämän huivin viikon aikana virkkaamaan nähtävyyksien katselun lomassa.

Huivissa on useampia erilaisia kuvio-osuuksia, joita erottaa toisistaan kohoraita. Halusin langan vaalean osuuden huivin ulkoreunaan, joten aloitin virkkaamisen kerän päältä. Ohjetta en jaksanut reissussa koko ajan kaivaa esiin ja ulkomuistista virkatessa vähän sekosin silmukkamäärissä matkan varrella, mutta pienillä korjauksilla sain kuviot täsmäämään.

Talven ajan huivi on saanut lähinnä lojua kaapissa, mutta ehkä sille nyt ilmojen lämmitessä tulee enemmän käyttöä. Koon puolesta se on juuri sopiva hartiahuiviksi.

Värikäs Myrskytuuli

Kuopuksen käsityömessuilla valitsemasta langasta syntyi värikäs ja kimalteleva huivi. Malliksi valittiin yhdessä Myrskytuuli kirjasta Unelmien huivit. Melko yksinkertainen malli sopiikin hyvin näin värikkäälle langalle. Tässä huivissa on mielenkiintoiset pystyraidat ja pitsimäinen reunus, joka tehtiin virkkuukoukkua apuna käyttäen. Lankana huivissa on käsinvärjätty, kimalteleva Villapuro-lanka.

Näissä tyttöjen messuilla itselleen valitsemissa langoissa näkyy hyvin ero heidän välillään. Esikoinen on rauhallisten ja hillittyjen sävyjen ystävä, kuopus taas tahtoo värejä ja räväkkyyttä. Kuopus on jo pienestä pitäen ollut huivien ystävä ja aika hyvän kokoelman hän on jo onnistunut niitä itselleen keräämäänkin. Tämä huivi olikin hyvä lisä kokoelmaan ja on päässyt jo käyttöönkin. Eikä kuulemma kutita yhtään kaulaan kietaistunakaan. Ostin tätäkin lankaa yhden vyyhdin, se riitti hyvin huiviin ja loppulangasta saan vielä neulottua kämmekkäätkin.

Vaaleanpunainen keeppi

Tämä keeppi valmistui jo alkuvuodesta, mutta on jäänyt täällä esittelemättä. Neuloin sen esikoiselle hartioiden lämmikkeeksi ja aika ihana siitä tulikin.

Tampereen Kädentaitomessuilla molemmat tytöt saivat valita itselleen mieleisen langan, josta lupasin neuloa heille jotakin. Esikoisen valinta oli silkki-merinolanka Fyberspates Scrumptious 4ply, josta hän toivoi itselleen ponchoa, vaikka keeppihän siitä loppujen lopuksi taisikin tulla.

Ostin lankaa vain yhden vyyhdin, joten sillä oli pärjättävä. Malliksi valikoitui Seita kirjasta Unelmien huivit. Kirjan keeppi on neulottu kahdella värillä, mutta arvelin pitsineuleen näyttävän kivalta yksivärisenäkin. En ollut aivan varma tiheydestä, enkä jaksanut neuloa mallitilkkua, joten päätin aloittaa keepin ylhäältä, jolloin voisin lopettaa silmukoiden lisäämisen kun leveyttä olisi tarpeeksi.

Loin sopivan määrän silmukoita ja levensin aina ohjeen kavennusten kohdalla. Alku sujuikin hyvin, mutta pitsineuleeseen päästessäni tajusin, etten ollut miettinyt asiaa aivan loppuun saakka. Pitsineuleen neulominen väärään suuntaan ei ollutkaan ihan helppoa. Onneksi kuvio ei ollut kovin monimutkainen ja jotenkin onnistuin siitä selviytymään. Helpommalla olisin kuitenkin tainnut päästä, jos olisin neulonut alussa mallitilkun ja laskenut silmukat sen perusteella.

Tästä keepistä tuli kyllä aika kaunis. Se on pitsinen ja kevyt, mutta kuitenkin lämmittävä. Ja menee varmaan hyvin kesälläkin hartioiden lämmikkeenä tarvittaessa.

Leija-huivi ja Kristalli-sukat

Syksystä lähtien olen haaveillut kimaltelevista sukista omaa arkeani piristämään. Kaikenlaisia sukkia kaapista jo löytyy, mutta kimaltelevia sukkia en ole itselleni neulonut. Ennen joulua oli riittävästi muuta neulottavaa, mutta heti joulun jälkeen pistäydyin Lankamaailmassa ja sieltä löytyikin pirteän värinen kimalteleva sukkalanka, Schoeller + Stahlin Fortissima Disco Color. Ja kuinka ollakaan, sattumalta löysin vielä huvilangankin aivan samaa sävyä - tosin ilman kimalletta (Ferner Wolle Lace). Enkä tietenkään voinut jättää näin sopivaa paria ostamatta.

Sukkien malli minulla oli heti selvillä, Pirjo Iivosen Kristalli. Sukkien ohje löytyy kirjasta Unelmien silmukat. Sukkien varressa on useampaa eri mallineuletta, joten tarkkana sai olla silmukoiden kanssa. Pari virhettäkin varsiin pujahti, mutta ne ovat sen verran huomaamattomia, etten viitsinyt ruveta purkamaan. Sukista tuli juuri sopivan kokoiset ja langan kimallus pääsee hienosti esille kohoneuleessa. Hauskasti tuo langan väri vaihtelee valosta riippuen, välillä se näyttää aivan siniseltä, toisinaan taas paljon vihreämmältä.

Huivinkin neuloin Pirjo Iivosen ohjeella. En halunnut huiviin kovin monimutkaista kuviota, koska lanka itsessään on sen verran kaunis. Huivin oli myös oltava kaulaan kietaistavan kokoinen. Malliksi valikoitui Leija kirjasta Unelmien huivit. Tässä huivissa on suurin osa sileää neuletta ja reunassa kaunis pitsireunus.

Sileän neuleen ansioista huivi oli nopea neuloa. Siitä tuli juuri sen kokoinen kuin toivoinkin, sopiva kaulaan kietaistavaksi, mutta tarvittaessa se menee myös pienenä lämmikkeenä hartioilla.

Näistä sukista ja huivista tulikin aika kiva pari. Ja väri on kyllä ihanan piristävä.