Pöllölapaset

Luulin hukanneeni yhdet lempilapasistani, joten olihan se neulottava uudet. Melkein joka talvi kadotan yhden lapasparin, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että on syy neuloa uusia. Nuo tällä kertaa hukkaan joutuneet lapaset tosin löytyivät melkein heti uusien valmistuttua, mutta onpahan nyt varaa valita. Koska olin kaivanut tyttären lapasia varten esille Jorid Linvikin Suuren lapaskirjan, päätin valita mallin siitä. Nämä pöllölapaset olen suunnitellut joskus neulovani, joten tutkailin lankavarastoani ja löysin sieltä sopivasti hiukan vaaleanharmaata ja mustaa lankaa.

Näissä lapasissa on hauskasti käden selkäpuolella oksalla istuva pöllö ja kämmenpuolella pöllön sulkia. Ja nuo peukaloiden pikkupöllöt ovat mielestäni paras osa näitä lapasia. Pikkupöllön pyrstö mahtuu niin sopivasti peukalokiilaan.

Nämä lapaset valmistuivat aika nopeasti ja niistä tuli kyllä hauskat. Vähän sotkuinen tuli tuosta kuviosta joistakin kohdin, ehkä hosuin liikaa neuloessani. En jaksanut myöskään viimeistellä näitä muuten, päättelin ainoastaan langanpäät. Omaan käyttöönhän nämä ovat, niin eipä tuo haitanne. Muutaman kerran olen jo ehtinyt näitä käyttääkin. Nyt alkaa kyllä päivällä jo pärjätä ilman lapasiakin, mutta aamuisin on aika viileää. Ja onpahan nyt ensi talveksi lapasia.

Kirjoneulelapaset tyttärelle

Nyt on tullut neulottua useammatkin kirjoneulelapaset, lapasia tarvitaan aina ja kirjoneuleena neulottuina niistä tulee ihanan lämpimiä ja kauniita. Kuopus käyttää paljon lapasia ja nyt hän halusi uudet lapaset. Näin keväällä on vielä sen verran viileää, että lapasia tarvitaan ja toisaalta taas sen verran märkää, että lapaset kastuvat helposti. Vaihtolapasia on siis hyvä olla useampi pari. 

Jämälangoista löytyi mieleiset langat lapasiin. Malliksi valitsin Tallulahin sydän -lapaset Jorid Linvikin Suuresta lapaskirjasta. Tätä mallia en ole jostain syystä koskaan neulonut, vaikka minulla on tuo kirja jo useamman vuoden ollut ja muita lapasia olen kyllä siitä tehnytkin. Näistä lapasista tuli kuitenkin niin kauniit, että taidan käyttää tätä mallia toistekin.

Näissä lapasissa pohjaväri taitaa olla riikinkukkosukistani jäänyttä lankaa, kuvioväriksi otin luonnonvalkoisen langan. Aika hyvin sain kaksi samannäköistä lapasta, vaikka en yrittänyt mitenkään täsmätä noita värejä. Näistä tuli kyllä kauniit, tytär ihastuikin niihin heti ja nyt ne ovat olleet joka päivä käytössä.

Ruusulapaset

Näistä ruusulapasista olen haaveillut jo jonkin aikaa ja vihdoin uskaltauduin neulomaan ne. Kolmen värin kirjoneule ei kuulu suosikkeihini, mutta tämä malli on mielestäni niin hieno, että arvelin suoriutuvani urakasta. Punaruusut-lapaset löytyvät Latvian lapaset -kirjasta, jonka sain toissa jouluna joululahjaksi. Kirjasta onkin tullut neulottua jo useammat lapaset.

Käytin lapasiin loputonta ohuiden sukkalankojen varastoani, josta löytyy näppärästi lankoja kirjoneulesukkiin ja -lapasiin. Yllättävän helposti näiden lapasten neulominen sujui ja ruusu toisensa jälkeen valmistui. Näistä tuli kyllä hienot. Näissäkin lapasissa, kuten tuon kirjan lapasissa yleensäkin, peukalo sulautuu kuviointinsa ansiosta hienosti muuhun lapaseen.

Nämä lapaset taidan pitää parempina lapasina, kunhan taas joskus tulee sekin aika, että pääsee enemmän liikkumaan ihmisten ilmoilla.

Yökyöpelilapaset

Kissateemalla jatketaan edelleen. Viime talvena neuloin kuopukselle Yökyöpelisukat Lumi Karmitsan ohjeella ja sen jälkeen toiveissa on ollut lapaset samalla mallilla. Nyt sain vihdoin ne neulottua. Lapaskelit tosin alkavat olla jo ohi, mutta onpahan lapaset valmiina ensi talveksi.

Mallina näissä on siis Lumi Karmitsan Yökyöpelilapaset, pohjavärinä minulla on näissä Drops Delight ja kuviovärinä jotain ohutta luonnonvalkoista sukkalankaa. Vähän turhan vaaleita olivat nuo vaaleat kohdat tuossa langassa, kuvio ei erotu niin selkeästi niissä kohdissa. Mutta kivat näistä tuli siitä huolimatta. Kuopus toivoi, että kissojen silmät kirjotaan vaaleanvihreällä ja onneksi sen väristä lankaa löytyikin. Tosin jouduin halkaisemaan paksumman langan puoliksi, kun ei ohuita lankoja ollut oikean värisenä. Jotenkin epähuomiossa unohdin tuossa alussa neuloa mustat silmukat nurjina, joten reuna hiukan rullautuu, mutta eipä se varmaan käytössä haittaa.

 

Suomut-lapaset

Neuloin vielä toisetkin lapaset Latvian lapaset -kirjasta. Kirjan ohjeilla tulee kyllä kauniita ja lämpimiä lapasia. Ja kuviot ovat sellaisia, että niihin saa hyvin käytettyä jämälankojakin.

Lapasiin valitsin langat sen mukaan, mitä värejä sattui varastoista löytymään. Ensin mietin, erottuvatko nuo harmaat riittävästi toisistaan, mutta kyllä nuo kuviot riittävän hyvin näkyvät. Vielä olisi pikkunöttösiä lankoja jäljellä, pitää varmaan ruveta suunnittelemaan seuraavia lapasia.

 

Täplikkäät-lapaset

Joululahjaksi sain kirjan "Latvian lapaset", joka on pullollaan kauniita lapasmalleja. Heti piti tietysti päästä kokeilemaan, joskin mallin valinta tuotti vaikeuksia. Kaivelin ohuita lankoja, joita on erinäisistä neulomuksista jäänyt varastoon ja niiden joukosta löytyikin näihin lapasiin sopivan väriset langat. Värit ovat aika lailla samat kuin kirjan lapasissakin.

Lapasen suuhun piti heti alkuun opetella latvialainen punos, vaikka eihän se kovin hankalaa ollutkaan. Näitä oli niin kiva neuloa, etten malttanut muihin neuleisiin tarttuakaan. Lapaset valmistuivatkin aika nopeasti, tapaninpäivänä aloitin ja uudenvuodenaattona ne olivat jo valmiit. Sopivasti saatiin vähän pakkasta ja maahan satoi ohut lumikerroskin, joten pääsin heti käyttämään näitä.

Lapasista tuli juuri sopivan kokoiset omaan käteeni, isompaan käteen tehdessä pitää varmaan ottaa isommat puikot käyttöön. Näissä lapasissa kirjoneule jatkuu hauskasti peukaloon niin, ettei peukalon paikkaa meinaa erottaa, kun lapaset eivät ole kädessä. Näistä tuli kyllä kauniit ja aloitin heti näiden valmistuttua seuraavat lapaset. Tosin niiden valmistumiseen taitaa kulua hiukan enemmän aikaa, kun on nyt niin paljon muutakin neulottavaa.

Asusteita joululahjaksi

Esittelen vielä muutaman joululahjaksi tekemäni neuleen. Tänä vuonna jouluhjaneuleet olivat lähinnä asusteita, joista suuren osan tein toiveiden mukaan.

Äiti toivoi uutta baskeria itselleen. Myssyn langaksi valikoitui Malabrigo Sock, joka on 100% merinovillaa ja kestää konepesunkin. Langasta löytyi kaunis hopeanharmaa sävy (Polar Morn). Halusin neuloa myssyn valmiilla ohjeella, koska epäilin osaisinko tehdä tämän tyyppiseen päähineeseen levennykset ja kavennukset oikein. Netissä seikkaillessani löysin Filcolanan sivuilta sopivan ohjeen. Liatris on yksinkertainen malli, jossa tehosteena on säännöllisin välein toistuvat nurjat raidat. Korvasin ohjeen alareunan ainaoikein-neuleen joustinneuleella, koska arvelin sen olevan hiukan jämäkämpi.

Myssyn seuraksi neuloin lapaset, joiden selkäpuolelle tein samanlaiset raidat kuin myssyssä. Yksi vyyhti lankaa riitti koko settiin. Lapasten varteen tein raitoja valkoisella merinolangalla, kun pelkäsin, ettei lanka muuten riittäisi. Mutta loppujen lopuksi lankaa jäi vielä hiukan jäljellekin eli olisi varmaan ollut juuri sopiva määrä näihin.

Isälleni neuloin polvenlämmittimet, joita hän oli toivonut. Neuloin ne sukkalangasta, jossa on mukana alpakkaa ja merinovillaa, sillä alpakka lämmittää neuleissa ihanasti. Ja tätä lankaa minulla oli sopivasti jäänyt muista töistä reilu kerä. Ohjeen löysin täältä. Korvasin vain ohjeen kuvioneuleen sileällä neuleella.

Mustavalkoisia lapasia

Tuntuu, että joka syksy saa neuloa uusia lapasia. Tyttöjen kädet kasvavat sen verran, että edellisen talven lapaset ovat yleensä käyneet pieniksi. Itse hukkaan vähintään yhdet lapaset talvessa, niitä unohtuu kauppaan, bussiin tai milloin minnekin. Mieluiten neulon kirjoneulelapasia, ne ovat kauniita ja niihin saa hyvin käytettyä jämälankoja.

Keväällä neulomastani villatakista jäi yli vajaa kerä sekä mustaa että valkoista alpakkalankaa, joista sain neulottua kahdet kirjoneulelapaset. Toisissa on pohjavärinä musta ja toisissa valkoinen. Kuviot otin kirjasta Sukupolvien silmukat. Neuloin rannekkeet ja peukalot yksivärisinä. Näistä tuli aika kivat ja ihanan lämpimät. Kelpaa sitten käyttää kylmemmälläkin kelillä.

 

Harmaita asusteita

Etenkin aamuisin alkaa olla jo sen verran viileää, että pipo ja sormikkaat ovat tarpeen. Neuloin itselleni uudet asusteet kylmeneviin säihin.

Väriksi valitsin vähän tylsästi harmaan, koska sen väristä lankaa sattui olemaan runsaasti. Käytin myssyyn ja sormikkaisiin eri lankaa, joten aivan samaa harmaata ne eivät ole, mutta eipä tuo käytössä haitanne.

Tavalliset sormikkaat menevät nopeasti puhki sormenpäistä, eikä parsiminenkaan tahdo auttaa. Niinpä neuloin itselleni sormikkaat, jotka toivottavasti kestävät vähän kauemmin. Malli on kirjasta Sukupolvien silmukat, Kirkkosormikkaat Sakkolasta. Olen neulonut sormikkaat viimeksi vuosia sitten ja tuolloin sormien neulominen tuntui aika hankalalta. Niinpä en ole rohjennut ruveta niitä neulomaan. Mutta eihän tuo nyt mitenkään hankalaa ollutkaan.

Tämä malli on kyllä kaunis. Sormikkaissa on kaunis pitsiranneke ja kämmenselässä palmikoita. Kämmenpuoli ja sormet ovat sileää neuletta. Lankana minulla oli näissä harmaa Drops Fabel.

  

Neulottuani sormikkaat valmiiksi, muistin etten taida omistaa niihin sopivaa myssyä. Minulla oli ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa neuloa Marianne Heikkisen (Vanillawool) suunnittelema Sweet Almond Hat ja kun lankaakin löytyi sopivasti, otin sen puikoille.

Tästä myssystä tulikin aika kiva. Lankana käytin Hjertegarn Picchua, jota sattui varastoista löytymään lähes samassa värissä kuin sormikkaat. Erityisen kauniilta myssy näyttää ylhäältä päin katsottuna.

Kyllä nyt kelpaa hienostella syyssäässä uusissa asusteissa. Huivivarastosta taitaa löytyä sopiva huivikin näiden asusteiden kanssa.

Vaaleanpunaisia sydämiä

Lapasiakin on tullut tälle talvelle neulottua. Niitä ei taida koskaan olla liikaa. Itse hukkaan ainakin yhdet lapaset joka talvi ja lapsille pitää aina välillä neuloa isompia. Esikoisen vanhat lapaset olivat pieniä, joten uusia tarvittiin. Ennen joulua neuloin vaaleanpunaiset lapaset ja nyt alkuvuodesta vielä nämä sydänlapaset.

Tykkään tästä mallista, joka löytyy Jorid Linvikin Suuresta lapaskirjasta. Aiemmin olen neulonut ohjeella jo yhdet lapaset. Nyt valitsin pohjaväriksi mustan ja kuviovärinä näissä on vaaleanpunainen Viking Nordlys. Tarkoituksella kohdistin tummimman kohdan langassa lapasen ranneosaan, sillä vaaleampi punainen on enemmän esikoisen mieleen. Sen verran pitkä on väriliuku kyseisessä langassa, että kovin paljon ei tuo väri sydämissä muutu. Luonnossa väriero näkyy tosin hiukan paremmin kuin kuvissa. Tyttärelle nämä kuitenkin kelpasivat ja ovat olleetkin nyt paljon käytössä.

 

Alpakkakämmekkäät

Neuloin työkaverille lahjaksi kämmekkäät alpakkalangasta. Viime talvena neulomastani villatakista jäi lankaa reilusti yli ja mietin, mihin sen käyttäisin. Kämmekkäät lämmittävät käsiä nyt syksyllä pihalla puuhaillessa tai talvella tietokoneen ääressä istuessa. En halunnut tehdä kämmekkäisiin pitsineuletta tai palmikkoa, mutta pelkkä sileä neulekin tuntui vähän tylsältä. Näissä kämmekkäissä oli kivalta näyttävä ja helppo mallineule, jota halusin kokeilla.

Pinnasta tulikin aika kiva hiukan pörheästä alpakasta neulottuna. Ja nämä kyllä lämmittivät ihanasti, kun kokeilin niitä kuvia ottaakseni. Voisin melkein tehdä itsellenikin samanlaiset, mutta aika monta muutakin projektia on nyt jonossa. Tätä mallineuletta tosin voisi kyllä hyvin käyttää jossain muussakin neuleessa...

 

Lapaset häälahjaksi

Nämä sydänlapaset neuloin häälahjaksi. Keväällä kuulin, että esikoisen opettaja on menossa kesällä naimisiin. Minulta kysyttiin, voisinko neuloa koko luokan yhteiseksi lahjaksi hääparille parilapaset. Lupauduin tietysti, sillä ajatus oli mielestäni kiva. Halusin hankkia lapasiin jotain vähän hienompaa lankaa. Väriä mietiskelin pitkään, mutta päädyin lopulta kauniiseen hopeanharmaaseen, joka löytyi Hedgehog Fibres Merino DK -langasta. Halusin neuloa lapaset vähän paksummasta langasta, jotta ne lämmittävät kunnolla talvella. Kyseinen lanka on lisäksi konepestävää, mikä helpottaa neuleen hoitoa. Merinovilla on myös ihanan pehmeää, eikä kutita herkkääkään ihoa.

Parilapasen ohje löytyi Yhteishyvän sivuilta, yksittäiset lapaset tein ilman ohjetta. Niihin laitoin peukalon lapasen sivulle, jotta lapasta voi käyttää kummassa kädessä tahansa. Yhteisessä lapasessahan ei peukaloa ole lainkaan.

Halusin tehdä lapasiin jonkun kuvion, mutta kuitenkin pitää ne melko yksinkertaisina. Neuloin lapaset ensin valmiiksi ja ryhdyin sitten sommittelemaan niihin kuvioita. Päätin koristella lapaset punaisella sydämellä. Kokeilin erilaisia pistoja eripaksuisilla langoilla ja lopulta päädyin tekemään lapasten kärkeen kummallekin puolelle pienen sydämen silmukoita jäljittelemällä. Punainen lanka olisi saanut olla hiukan paksumpaa, nyt pohjalanka pilkottaa joissain kohdissa punaisen alta. Aika kivat näistä kuitenkin tuli. Hetken verran tosin pitää odottaa ennen kuin näitä pääsee käyttämään.

Chrysaetos-huivi ja Aquila-kämmekkäät

Osallistuin ennen joulua Heidi Alanderin mysteerihuivineulontaan. Vähän mietin, ehdinkö neulomaan huivia juuri joulun alla. Vihjeitä tuli kuitenkin sen verran harvoin ja lisäksi huivi oli melko yksinkertaista neulottavaa, joten pysyin hyvin mukana.

Huivissa on lankana Tukuwool fingering, itse päädyin pitkän pohdinnan jälkeen väreihin Humu, Tyyni ja Joku. Huivi valmistui melkein itsestään. Siinä vuorottelevat yksiväriset ja raitaosuudet. Pitsiä on aina vain huivin toisessa puoliskossa, toinen on sileää neuletta. Huivin reunassa on reunapitsi, jossa pitsikuviota neulottiin aina nurjalla puolella.

Huivista tuli pingotuksen jälkeen riittävän iso hartioilla pidettäväksi. Hartiahuivina olenkin sitä lähinnä käyttänyt ja se on lämmittänyt ihanasti nyt kylminä pakkaspäivinä. Joululahjana tuli ohje huivin seuraksi sopiviin kämmekkäisiin, jotka neulottiin huivista jääneistä langoista. Välipäivinä neuloin nekin valmiiksi. Nyt pakkassäällä näille ihanan lämpimille asusteille onkin ollut käyttöä, kun välillä sisälläkin tuntuu viileältä.