31. toukokuuta 2016

Kevätjuhla-asu



Esikoisen kesäiset juhlamekot olivat käyneet pieniksi, joten kevätjuhliin tarvittiin uusi asu. Kaavaksi valikoitui Trumpet Flower (Ottobre 3/2012) ja kankaaksi kelpuutettin Eurokankaan palalaarista löytynyt raitakangas. Leveyden tein koon 128 ja pituuden koon 134 mukaan, mutta silti yläosasta tuli hiukan löysä. Eipä tuo nyt kovin paljon haittaa, ei sitä käytössä niin huomaa. Eipähän jää heti pieneksi. Ohjeen mukaiset tereet jätin tästä mekosta pois. En tiedä, olisiko nuo raidat pitänyt kohdistaa jotenkin, mutta ei kai se onnistu, kun alaosassa on nuo laskokset. Jälkikäteen hoksasin, että vyötärökaitaleen olisi hyvin voinut tehdä yksivärisestä kankaasta, silloin raitojen katkeaminen ei ehkä olisi niin haitannut.

Mekon kanssa sopii mielestäni hyvin äskettäin valmistunut lyhythihainen, edestä solmittava pitsijakku. Jakun kanssa ei tuo mekon yläosan löysyyskään niin haittaa. Jakun ohje on Suuri Käsityö-lehdestä 5-6/2015. Lankana on SvartaFåret Tilda. Puuvilla-akryylisekoite on mukavan pehmeää, vaikkakaan ei yhtä jämäkkää kuin pelkkä puuvilla.


Mekon helma on laskostettu, joten leveyttä helmalle tulee riittävästi. Koko mekko on vuoritettu. Yläosan vuoriksi laitoin pehmeäksi kulunutta vanhaa lakanaa ja alaosaan pinkkiä peruspuuvillaa, joka toimi aiemmin lastenhuoneen verhon alaosana. Ajattelin kokeilla, miten tässä toimisi ohuempi kangas päällä ja paksumpi alla. Käytännössä kai se sitten selviää, toistaiseksi ainakin näyttää minun silmääni ihan hyvältä. Jäykempi kangas antaa helmalle muotoa, mutta se ei kuitenkaan näytä liian raskaalta.

Eiköhän tällä asulla yhdet kevätjuhlat juhlita, toivottavasti kesän muutkin juhlat. Kustannukset eivät ainakaan nousseet turhan suuriksi, alle kympillä taisin selvitä kaikista hankinnoista. Ja raitakangasta jäi vielä johonkin toiseenkin kesävaatteeseen.

29. toukokuuta 2016

Murokakkumuunnelmia ja raparperimarenkia

Viime aikoina olen innostunut leipomaan murokakkuja. Vanha kakkuvuokani oli sen verran kulunut, ettei se houkutellut kakkuja leipomaan. Vaikka yritin voidella vuoan huolella, tarttui kakku aina jostain kohdasta kiinni. Sain joululahjaksi kaksi uutta vuokaa, joten nyt kelpaakin kakkuja leipoa. Kaikki alkoi aiemmin leipomastani sitruunakakusta, jonka leivottuani innostuin kokeilemaan erilaisia murokakkuja.



Yhden kakun höystin suklaapalasilla. Pilkoin suklaan veitsellä palasiksi. En halunnut kakkuun suklaarouhetta, vaan kunnon palasia. Kakkutaikinan teen Kotiruoka-kirjan ohjeella. Perustaikinasta saa monenlaisia kakkuja makuaineita vaihtelemalla. Kakut on myös helppo pakastaa vierasvaraksi. Vaikka meillä ne kyllä useimmiten syödään ihan omalla porukalla.


Toiseen kakkuun laitoin kookoshiutaleita taikinan joukkoon, kun niitä sattui kotona olemaan. Kakun ulkonäössä kookoshiutaleita ei huomaa, mutta makua ne kyllä toivat hyvin. Näitä kakkuja en koristellut mitenkään, koska ne menivät pakastimeen. Sulatuksen jälkeenhän niihin voi sitten vaikka sirotella tomusokeria päälle halutessaan.

Raparperi on jo kasvanut sen verran, että siitä sai maistiaisiakin. Tällä kertaa valmistin raparperi-marenkitortun. Ohje on Siwan ja Valintatalon kirjasesta "Herkutellaan kesällä". Ohjeessa oli käytetty annosvuokia, mutta itse käytin yhtä isoa vuokaa. Kakkupohjan päällä on raparperihilloketta ja päällimmäisenä marenki. Raperperihilloketta voi samalla tehdä isomman määrän, sitähän voi käyttää muuhunkin. Se maistuu esimerkiksi maustamattoman jugurtin kanssa. Hyvältähän tuo raparperimarenki maistui, ohjeessa mainittua vaniljakastiketta meillä ei tosin ollut lisukkeeksi.

25. toukokuuta 2016

Virkattuja koreja


Pitkästä aikaa virkkailin muutaman korin. Näitä pieniä koreja on kyllä kiva ja nopea virkata. Tekisi mieli tehdä näitä vielä lisää, kaikki erivärisiä. Korien halkaisija on 11 cm ja korkeus 8 cm. Lankana on Hjertegarn Cotton nr.8, virkkasin kaksinkertaisella langalla ja koukulla 3,5. Reunukseen katsoin mallia Esteri-korista. Mielestäni tuo reunus on ihan kivan näköinen kaartuessaan ulospäin, joten en ruvennut sitä suoristamaan. Alkuperäisessä ohjeessahan reuna on suora.



24. toukokuuta 2016

Hula-hoop-shortseja

Löysin kivalta näyttävän kaavan lasten shortseihin ja leikkasin saman tien kappaleet useampiin housuihin. Kahdet sain jo ommeltua valmiiksi, mutta kesäisten säiden myötä loppujen ompelu on jäänyt. Tällä säällä ei oikein sisällä ompelukoneen ääressä istuminen innosta. Kankaat näihin löytyivät kotoa ja kaava lehdestä Ottobre 3/2012.


Kukalliset shortsit ompelin ilman taskuja, vyölenkit laitoin kaiken varalta. Muuten nämä olivat aika yksinkertaiset ommella. Vyötäröllä ja lahkeensuissa on kuminauhaa, edessä valehalkio sekä laskokset tuomassa väljyyttä. Kuminauhavyötärön ansiosta nämä on helppo vetäistä jalkaan.


Pinkkeihin shortseihin ompelin ohjeen mukaiset taskut sivuille, vyötärölle virkkasin vyön puuvillasekoitelangasta. Vyön päähän laitoin hapsut, jotka saavat roikkua edessä. Voihan tuohon halutessaan vaihtaa jonkun muunkin vyön.

Kohta taitaa olla riittävästi shortseja kesää varten. Nyt niitä onkin päässyt jo hyvin käyttämään lämpimien säiden ansiosta.

19. toukokuuta 2016

Pussukat aurinkolaseille


Tyttöjen aurinkolasit pysyvät nyt toivottavasti kesällä matkassa mukana, sillä virkkasin niille pussukat, jotka voi ripustaa kaulaan roikkumaan. Kesävaatteissa on huonosti taskuja, eikä lapsilla useinkaan ole mukana laukkua tai muuta, mihin aurinkolasit voisi sujauttaa. Silmilläkään niitä ei voi koko ajan pitää. Nyt aurinkolasit on helppo sujauttaa pussukkaan ja taas silmille, kunhan muistaa ottaa pussukan matkaan mukaan.


Tytöillä oli tarkat toiveet värien ja kuvioiden suhteen, yritin toteuttaa ne parhaani mukaan. Langat valittiin yhdessä siitä valikoimasta, joka kotoa löytyi. Pussukan suulle ompelin vielä nepparin, jotta lasit eivät putoa hurjemmassakaan menossa.

17. toukokuuta 2016

Echo Flower Shawl


Tämä huivi valmistui eilen. Olin jo pidempään suunnitellut uuden pitsihuivin neulomista, mutta langan valinnassa kului aikaa. Pari viimeisintä huivia olen neulonut villa-silkkilangasta, mutta tällä kertaa halusin pehmeämmän tuntuisen huivin. Lisäksi langan piti olla yksiväristä, jotta kuviot erottuisivat paremmin. Lopulta päädyin ostamaan vyyhdin Fil Royal-lankaa, joka on kokonaan alpakkaa. Osittain asiaan vaikutti se, että lanka sattui olemaan tarjouksessa. Lisäksi haluan päästä hypistelemään huivilankoja omin käsin, jotta tiedän miltä lanka tuntuu.


Malliksi valikoitui pitkän harkinnan jälkeen Echo Flower Shawl. Mallin kukkakuvio oli mielenkiintoisen näköinen, lisäksi reunus oli mielestäni kaunis. Huivi valmistui vajaassa kuukaudessa, 21.4. aloitin ja 16.5. huivi oli valmis. Tätä tuli neulottua vain iltaisin lasten ollessa jo nukkumassa, sillä se vaati keskittymistä. Kaavio ei sinänsä ollut monimutkainen, mutta minun oli vaikea hahmottaa sitä ja jouduin jatkuvasti seuraamaan piirrosta.


Virheitäkin huiviin tuli taas, väsymyksellä oli varmasti osansa asiassa. Kaikkia en jaksanut korjata. Yhden kerroksen tein kokonaan väärin, se näkyy valmiissa huivissa. Mutta pähkäilin asian niin, että koska koko kerros on väärin neulottu, ei se pistä niin paljon silmään mallia tuntemattomalle. Huivin kokoa ja langan menekkiä yritin vähän arvioida, ja koska mikään ei ole inhottavampaa kuin langan loppuminen kesken, päätin pelata varman päälle. Lankaa jäi loppujen lopuksi sen verran, että olisin ehkä voinut neuloa vielä yhden kukkakaavion, mutta riittävän suuri huivi on näinkin.

 
Tästä tuli aika ihana. Huivi on kevyt, mutta pehmeä, ja koska lankana on alpakkaa, se varmaan lämmittääkin jonkin verran. Huivi on riittävän suuri hartioilla pidettäväksi, mutta sen verran pieni, että sen voi halutessaan kietoa kaulaankin. Nypyt olisin ehkä voinut neuloa isommiksi, niin ne erottuisivat paremmin. Seuraavaan huiviin varaan kyllä sen verran lankaa, että voin neuloa suuren huivin, johon on ihana kietoutua.

 

 

9. toukokuuta 2016

Tennaritossut vauvalle ja tiskirättejä

Naapuriin syntyi äskettäin vauva, ja sain hyvän syyn tehdä pari pikkuista juttua. Kotoa löytyi sopivasti bambulankaa tumman- ja vaaleanvihreänä, se sopii hyvin kesäkäyttöönkin. Langoista riitti juuri sopivasti pikkuiseen myssyyn ja tossuihin.


Myssy on ihan peruspipo raidoilla ja joustinneuleella. Olisin tehnyt joustinneuleen vaaleanvihreällä, mutta lankaa oli sen verran vähän, ettei se olisi riittänyt. Ihan kivahan se on näinkin.


Tossuiksi virkkasin tennaritossut, joiden ohje on peräisin täältä. Virkkasin aika pienellä koukulla, jotta saisin tossuista riittävän tukevat. Bambu-puuvillasekoite on kuitenkin jonkin verran pehmeämpää kuin pelkkä puuvilla.



Jokin aika sitten kauppareissulla poikkesin lankahyllyllä, josta tarttui kokeeksi mukaan kerä Novitan Cotton Linen -lankaa (70% puuvillaa ja 30% pellavaa). Ajattelin kokeilla, kuinka tämä lanka sopisi tiskirätteihin. Yleensä olen käyttänyt rätteihin Blend Bamboo -lankaa. Kerästä sain sopivasti kaksi rättiä. Nämä mallineuleet olen hyväksi havainnut, tykkään siitä että rättien molemmat puolet ovat samanlaiset. Reunaan virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita. Joihinkin rätteihin olen virkannut nirkko- tai simpukkareunuksen, mutta tällä kertaa lanka ei olisi sellaisiin riittänyt.





Nämä rätit voi vyötteen mukaan pestä 60-asteessa, olen kyllä bambulangasta neulottuja rättejäkin pessyt tuossa lämpötilassa ja ihan hyvin ovat sen kestäneet, tosin osa on hiukan kutistunut. Nyt pitää vain kokeilla, millaisia nämä uudet rätit ovat käytössä.

5. toukokuuta 2016

Vihdoinkin aurinkoa ja lämpöä

Vappu tuli ja meni, ja hieno sää on nyt jatkunut koko alkuviikon. Puuhaa tuntuu riittävän, enkä ole ehtinyt tännekään kirjoitella. Pihassa on riittänyt puuhaa: haravoimista, viljelylaatikoiden kunnostamista, kallion harjaamista, kitkemistä ja tietysti ihan vain katselua ja ihailua. Vihdoin kevätkukkaset ovat päässeet vauhtiin, joka päivä aukeaa uusia kukkia. 



Jouluruusukin tekee kovasti jotain uutta, toivottavasti myös kukkia. Päivänliljat ja kurjenmiekat puskevat jo kovasti maasta esiin. Muuten taitaa olla maa vielä sen verran kylmä, ettei monissakaan perennoissa näy vielä mitään eloa. Meidän piha on suurelta osin kalliota, joten se pysyy keväällä melko pitkään kylmänä. Talon päädyssä sijaitseva rinnepenkki on sentään jo lämmennyt ja kevätkaihonkukka puskee siinä tarmokkaasti esiin. Lehtien vihreä ja kukkien sininen hautaavat vauhdilla vanhat ruskeat lehdet alleen.


Taimet ovat lämpimien säiden myötä päässeet ulkoilemaan. Tomaatitkin ovat saaneet nauttia auringosta ja suurimmissa näkyy jo kukkanuppujakin.


Vihdoinkin se kevät tuli!