Islantilaistakki jämälangoista

Islantilaisneuleita on viime aikoina neulottu kovasti ja langatkin ovat ilmeisesti olleet vähissä. Minulla oli Lettlopia vielä aiemmista projekteista jäljellä useampaa väriä, mutta vain pieniä määriä. Olin suunnitellut neulovani niistä jotain, mutta pohjaväriä olisi hankittava lisäksi. Löysin jo langoille sopivan ohjeenkin, johon saisin noita pikkunöttösiä käytettyä. Järbon sivuilta löytyi ilmaiseksi ohje Hélène Magnússonin suunnittelemaan Maja-neuletakkiin. Muutama vuosi sitten neuloin itselleni jo yhden islantilaispaidan, joten nyt halusin neuloa vaihteeksi takin. Ja tämä ohje näytti siltä, että sen voisi hyvin neuloa useammallakin värillä.

Aloin tuumailemaan, että suomalainen, suunnilleen samanpaksuinen villalanka saattaisi sopia noille langoille kaveriksi. Rintalan tilan Iivaria sattui olemaan valmiina lähes täysi vyyhti kahta eri väriä. Eiväthän nuo langat aivan samanlaisia ole, mutta koostumukseltaan molemmat ovat kuitenkin täyttä villaa. Ja koska tarkoitukseni oli tehdä neuleen kuviot Lettlopilla ja käyttää IIvaria pohjavärinä, uskalsin kokeilla tällaista yhdistelmää.

Tästä takista tulikin aika kiva ja langat riittivät hyvin, vaikka vähän jossain välissä epäilyttikin. Neuloin vartalo-osan helmaan kirjoneuletta leveämmin kuin ohjeessa, koska tummanharmaa lanka ei olisi muuten riittänyt. Resorit neuloin Lettlopilla, koska tuota tummaa oli aika paljon jäljellä. Valitsin tähän takkiin tuollaiset isot napit, koska lanka on sen verran paksua. Olisin laittanut tähän metallinapit, mutta niitä ei ollut kotona valmiina.

Tästä takista tuli kyllä kaunis. Nyt ei tarvitse ensi talvena palella. Ja tämä takki on näppärä tähän aikaan vuodestakin vetäistä niskaan, kun tekee mieli nopeasti kipaista pihalla katselemassa tai hakemassa jotain. Nyt sää on ainakin ollut sen verran kolea, että tällainen takki lämmittää ihanasti.

Pöllölapaset

Luulin hukanneeni yhdet lempilapasistani, joten olihan se neulottava uudet. Melkein joka talvi kadotan yhden lapasparin, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että on syy neuloa uusia. Nuo tällä kertaa hukkaan joutuneet lapaset tosin löytyivät melkein heti uusien valmistuttua, mutta onpahan nyt varaa valita. Koska olin kaivanut tyttären lapasia varten esille Jorid Linvikin Suuren lapaskirjan, päätin valita mallin siitä. Nämä pöllölapaset olen suunnitellut joskus neulovani, joten tutkailin lankavarastoani ja löysin sieltä sopivasti hiukan vaaleanharmaata ja mustaa lankaa.

Näissä lapasissa on hauskasti käden selkäpuolella oksalla istuva pöllö ja kämmenpuolella pöllön sulkia. Ja nuo peukaloiden pikkupöllöt ovat mielestäni paras osa näitä lapasia. Pikkupöllön pyrstö mahtuu niin sopivasti peukalokiilaan.

Nämä lapaset valmistuivat aika nopeasti ja niistä tuli kyllä hauskat. Vähän sotkuinen tuli tuosta kuviosta joistakin kohdin, ehkä hosuin liikaa neuloessani. En jaksanut myöskään viimeistellä näitä muuten, päättelin ainoastaan langanpäät. Omaan käyttöönhän nämä ovat, niin eipä tuo haitanne. Muutaman kerran olen jo ehtinyt näitä käyttääkin. Nyt alkaa kyllä päivällä jo pärjätä ilman lapasiakin, mutta aamuisin on aika viileää. Ja onpahan nyt ensi talveksi lapasia.

Kirjoneulelapaset tyttärelle

Nyt on tullut neulottua useammatkin kirjoneulelapaset, lapasia tarvitaan aina ja kirjoneuleena neulottuina niistä tulee ihanan lämpimiä ja kauniita. Kuopus käyttää paljon lapasia ja nyt hän halusi uudet lapaset. Näin keväällä on vielä sen verran viileää, että lapasia tarvitaan ja toisaalta taas sen verran märkää, että lapaset kastuvat helposti. Vaihtolapasia on siis hyvä olla useampi pari. 

Jämälangoista löytyi mieleiset langat lapasiin. Malliksi valitsin Tallulahin sydän -lapaset Jorid Linvikin Suuresta lapaskirjasta. Tätä mallia en ole jostain syystä koskaan neulonut, vaikka minulla on tuo kirja jo useamman vuoden ollut ja muita lapasia olen kyllä siitä tehnytkin. Näistä lapasista tuli kuitenkin niin kauniit, että taidan käyttää tätä mallia toistekin.

Näissä lapasissa pohjaväri taitaa olla riikinkukkosukistani jäänyttä lankaa, kuvioväriksi otin luonnonvalkoisen langan. Aika hyvin sain kaksi samannäköistä lapasta, vaikka en yrittänyt mitenkään täsmätä noita värejä. Näistä tuli kyllä kauniit, tytär ihastuikin niihin heti ja nyt ne ovat olleet joka päivä käytössä.

Ruusulapaset

Näistä ruusulapasista olen haaveillut jo jonkin aikaa ja vihdoin uskaltauduin neulomaan ne. Kolmen värin kirjoneule ei kuulu suosikkeihini, mutta tämä malli on mielestäni niin hieno, että arvelin suoriutuvani urakasta. Punaruusut-lapaset löytyvät Latvian lapaset -kirjasta, jonka sain toissa jouluna joululahjaksi. Kirjasta onkin tullut neulottua jo useammat lapaset.

Käytin lapasiin loputonta ohuiden sukkalankojen varastoani, josta löytyy näppärästi lankoja kirjoneulesukkiin ja -lapasiin. Yllättävän helposti näiden lapasten neulominen sujui ja ruusu toisensa jälkeen valmistui. Näistä tuli kyllä hienot. Näissäkin lapasissa, kuten tuon kirjan lapasissa yleensäkin, peukalo sulautuu kuviointinsa ansiosta hienosti muuhun lapaseen.

Nämä lapaset taidan pitää parempina lapasina, kunhan taas joskus tulee sekin aika, että pääsee enemmän liikkumaan ihmisten ilmoilla.