Keeping Warm

Tällä viikolla on tuntunut jo aivan kesältä, eikä neuleita ole nyt tarvittu. Kunhan sää epäilemättä taas viilenee, on minulla onneksi tämä ihana pusero valmiina odottamassa käyttöä. Suvi Simolan Keeping Warm valmistui jo jokin aika sitten, mutta joutui taas odottamaan viimeistelyä. Viime viikolla sain sen vihdoin kylvetettyä ja langat pääteltyä.

Olin jo pidempään suunnitellut tämän mallin neulomista ja viime visiitillä Lankamaailmaan ostinkin siihen langat, kun löysin Arwetasta näin ihanan värin. Kaveriksi valitsin valkoisen ja aika kiva yhdistelmä tämä olikin.

Tämä mallli oli melko simppeli neuloa. Pusero aloitetaan kauluksesta ja neulotaan ylhäältä alas. Briossineuleena neulottava kaulus ja helman nostetuilla silmukoilla tehtävä kuviointi ovat kivoja yksityiskohtia muuten yksinkertaisessa neuleessa. Pidän erityisesti tuosta kuvioinnista, jossa on hiukan erilainen pinta muuhun neuleeseen verrattuna.

Tapani mukaan en jaksanut neuloa mallitilkkua, vaan arvioin sopivan koon ja lähdin neulomaan. Sovittelin neuletta matkan varrella ja mietin, mahtaako siitä tulla turhan kapea. Arvelin neuleen kuitenkin venähtävän jonkun verran kastelun yhteydessä ja niinhän siinä kävikin. Loppujen lopuksi neuleesta tuli juuri sopivan kokoinen. Nyt pitää vaan odottaa, että sää vähän viilenee ja pääsen tätä käyttämään.

Malli: Keeping Warm (Suvi Simola)

Lanka: Filcolana Arwetta Classic

Puikot: 3 mm

Sydämellinen etana

Kevään koittaessa alkaa virkkaaminen taas houkutella. Tällä hetkellä kesken on pari isompaa neuletta ja väliin teki mieli virkata jotain pientä ja nopeaa. Kaivelin lankavarastojani ja sieltä löytyi langat tähän keväisen väriseen etanaan.

Etanaan löytyi ohje joskus hankkimastani Luova Sandra -käsityölehdestä. Sydän ja etanan vartalo virkattiin erikseen ja yhdistettiin lopuksi toisiinsa. Silmiä minulla ei ollut, joten kirjoin ne langalla. Virkkasin etanan kaksinkertaisella Drops Safran -langalla, koska olin onnistunut hukkaamaan johonkin kyseiselle langalle sopivat koukkuni. Etanasta tulikin melko suuri, korkeudeltaan se on noin 20 cm.

Melko suloinen tästä etanasta tuli. Nyt kun löysin pienemmät koukkunikin, voisin virkata vielä pari pienempääkin eri väreissä. Tämän etanan myötä toivotan teille aurinkoista pääsiäisviikkoa! Nyt tuntuukin taas ihan keväältä.

 

Crystal Bright Cardigan

Erilaiset kaarrokeneuleet viehättävät minua, yksi eniten käyttämistäni villatakeista on muutama vuosi sitten neulomani kaarrokeneuletakki, jonka kaarrokkeessa on erilaisia mallineuleita. Olen haaveillut toisesta samantyyppisestä takista. Aiemman takin neuloin Dropsin Hortensia Cardigan -ohjeella ja Dropsin ohjeista löytyi toinenkin kiva malli, Crystal Bright Cardigan.

Halusin neuloa takin alpakkalangasta, se on lämmin ja miellyttävä materiaali. Kolme vuotta sitten neuloin alpakkatunikan, jota käytinkin paljon. Viimeisen vuoden aikana se on kuitenkin jäänyt aika vähälle käytölle. Tunika tuntuu usein sisätiloissa liian lämpimältä, villatakit ovat siitä mukavia, että ne voi avata, jos tulee liian kuuma. Viime talvena neuloin alpakasta kaarrokeneuleen joka sopii paremmin ulkoiluneuleeksi kuin tuo tunika. Päätinkin purkaa tunikan ja neuloa sen uudelleen villatakiksi.

Ylhäältä alas neulotun paidan purkaminen sujui helposti. Tosin kainalot olivat runsaan käytön seurauksena hiukan huopuneet, mutta lanka oli vielä aivan kelvollista uudelleen neulottavaksi. Lankaa oli tunikassa vain 300 g, enkä ollut aivan varma sen riittävyydestä. Rohkeasti ryhdyin kuitenkin neulomaan. Neulepinta oli ennen kastelua aika epätasainen, mutta alpakkaneule siliää kastellessa huomattavasti. Ja aivan siistihän tästäkin tuli.

Aivan tarkasti en ohjeessa pysytellyt. Ohjeesta poiketen neuloin nappilistan ainaoikein-neuleena ja hihansuihin neuloin samanlaisen joustinneuleen kuin helmassakin. Lanka loppui kaarrokkeessa hiukan kesken, mutta ohjeen mukaan neuloessa pääntiestä olisikin saattanut tulla liian tiukka. Sain mielestäni pääntien ihan siistiksi ohjetta hiukan muokkaamalla ja lankakin riitti juuri ja juuri.

Tästä takista tuli juuri niin ihana kuin toivoinkin. Kaarrokkeessa on yhdistelty kauniisti pitsi- ja palmikkoneuleita, ja reikärivit helmassa ja hihansuissa ovat kiva yksityiskohta. Napit vaihdan vielä, kunhan löydän paremmat. Halusin saada takin nopeasti käyttöön, joten ompelin siihen kotoa löytyneistä napeista sopivimmat. Tämä on kyllä aika näppärää, että neulevaatteen voi neuloa uudelleen eri malliin, kun kaipaa vaihtelua. Olen useammankin vaatteen uudistanut tällä tavoin. Toisaalta jotkut neuleet ovat sellaisia, että niitä tulee pidettyä vuodesta toiseen ilman kyllästymistä. Tätä takkia tulee kyllä varmasti käytettyä jatkossakin.