Merinovillaiset asusteet syksyyn

Syksyn tullessa tekee mieli neuloa uusia asusteita. Usein aloitan lapasten neulomisen jo loppukesällä, mutta nyt siihen ei ole ollut innostusta. Sen sijaan neuloin itselleni uuden kaulurin ja siihen sopivan pipon.

Olen nyt purkanut vanhoja neuleita, joille ei enää ole käyttöä ja neulonut langoista jotain uutta. Näitä asusteita varten purkuun päätyi vanha, yli 10 vuotta sitten neulottu huivi, joka ei malliltaan ollut kovin onnistunut ja jota en enää pitkään aikaan ole käyttänyt. Lanka (Hjertegarn Palino) oli ihanan pehmeää merinovillaa, joten halusin saada sen käyttöön.

Huiveja minulla on paljon, mutta kaulureita vähemmän. Niillekin olisi kuitenkin välillä käyttöä, etenkin ulkoillessa. Löysin ohjeen (Familiar/Ann Miner), jossa oli kauniisti yhdistelty erilaisia pintaneuleita. Tiheyskin täsmäsi aika hyvin.

Tämä kauluri oli aika helppo neuloa, mutta nuo pintaneuleet ovat kyllä kauniita. Ja pidän noista helmineuleraidoista kuvioiden vaihtumiskohdassa. Kaulurista tuli aika ihana ja mukavan pehmeä.

Lankaa jäi kaulurin jälkeen vielä jäljelle, joten arvelin saavani siitä vielä pipon. Pipoon neuloin samoja pintaneuleita kuin kaulurissa, alkuun tein leveän joustinneulereunuksen, jotta pipo pysyy hyvin korvilla. Langasta ei riittänyt käännettävään resoriin, mutta ihan hyvä tämä on näinkin. Pipo kaipasi selvästi tupsua, joten kiinnitin siihen valkoisen tekoturkistupsun. Tupsupipoja minulla ei juuri olekaan, joten tämä pipo tuo kivaa vaihtelua pipovalikoimaani. Saa nyt sitten nähdä, lörpähtääkö tuo merinovilla käytössä, mutta nyt tämä on ainakin oikein sopiva. Pitää vaan odotella viileämpiä säitä, että saa ottaa pipon käyttöön.