Tuntuu, että joka syksy saa neuloa uusia lapasia. Tyttöjen kädet kasvavat sen verran, että edellisen talven lapaset ovat yleensä käyneet pieniksi. Itse hukkaan vähintään yhdet lapaset talvessa, niitä unohtuu kauppaan, bussiin tai milloin minnekin. Mieluiten neulon kirjoneulelapasia, ne ovat kauniita ja niihin saa hyvin käytettyä jämälankoja.
Keväällä neulomastani villatakista jäi yli vajaa kerä sekä mustaa että valkoista alpakkalankaa, joista sain neulottua kahdet kirjoneulelapaset. Toisissa on pohjavärinä musta ja toisissa valkoinen. Kuviot otin kirjasta Sukupolvien silmukat. Neuloin rannekkeet ja peukalot yksivärisinä. Näistä tuli aika kivat ja ihanan lämpimät. Kelpaa sitten käyttää kylmemmälläkin kelillä.
Yhteistyössä Suomen Kädentaidot, messulippu saatu blogipostausta vastaan.
Perinteiseen tapaan lähdin taas hakemaan messuilta piristystä marraskuun harmauteen. Tällä kertaa tein messuille kaksi hiukan lyhyempää vierailua, perjantaina pistäydyin messuilla yksin ja lauantaina messuilimme yhdessä tyttären kanssa. Ja paljonhan siellä olikin taas nähtävää.
Kuvien ottaminen jäi taas aika vähiin, porukkaa oli sen verran, että välillä oli vain mentävä virran mukana eteenpäin. Työpajoja messuilla oli taas runsaasti, niissä pääsi kokeilemaan erilaisia käsityötekniikoita. Messuilla julkistettiin myös vuoden 2020 käsityötekniikka, joka on vuoleminen. Näytteilleasettajia oli hurja määrä neljässä hallissa ja kävijöitäkin ennätysmäärä. Lauantaina narikkakin täyttyi ääriään myöten. Itse olimme onneksi tulleet messuille jo aamupäivästä, jolloin tilaa oli vielä. Olimme taas tulostaneet valmiiksi messuhallien kartat, joten tärkeimmät kohteet löytyivät helposti, muuten olisi halleissa harhailuun kulunut varmasti tovi jos toinenkin.
Perjantaina keskityin lankaostoksiin, sillä tiesin, että tytöt eivät jaksaisi lankaosastoja kovin pitkään kierrellä. Ostoskassiini päätyi kokeiluun vyyhti Vuoden Uutuustuotteeksi valittua muovitonta sukkalankaa. Tässä Vuonuen langassa vahvikkeena on nylonin sijasta tenceliä, joka on puukuitua. Lankaa oli messuilla myynnissä kahta eri paksuutta, joista ostin ohuempaa. Lisäksi ostin kimaltelevaa sukkalankaa, josta aion neuloa itselleni sukat sekä muutaman vyyhdin käsinvärjättyä merinovillaa. Niistä teen itselleni ihanan neuleen, joka on tosin vasta idea-asteella.
Launtaina lähdettiinkin messuille kahdestaan kuopuksen kanssa. Meillä oli tarkoituksena ostella lähinnä askartelutarvikkeita sekä tarpeita kuopuksen pipoon. Messuilta löytyi kyllä tupsu pipoon, mutta sopivia lankoja emme löytäneet. Onneksi Tampereella on sen verran monta lankakauppaa, että niistä varmasti löytyy sopiva lanka. Messuilla kullakin näytteilleasettajalla on kuitenkin rajallinen määrä lankoja mukana.
Kuopus ihastui pieneen joulukalenteriin, jossa oli suloinen kissankuva. Lisäksi ostoskassiin päätyi teippejä, tarroja ym. tilpehööriä. Tombow ABT Pro -kynän saimme kaupanpäällisinä. Yleensä olemme ostaneet messuilta pieniä kangaspaloja, mutta nyt jätin itse kangasostokset väliin, koska ompeluinnostus on viime aikoina ollut vähän hukassa. Kuopus sen sijaan etsi mustavalkoista kangasta ja kissanystävänä päätyi yllättäen kankaaseen, jossa on kissoja.
Kuopuksen kanssa on hauska kierrellä messuja, koska hän jaksaa ihastella kanssani kaikkea kaunista. Ihan joka paikkaa emme jaksaneet kiertää, mutta paljon ehdimme parissa tunnissa nähdä ja poimia ideoita. Ensi vuonna taas uudelleen, silloin onkin tapahtuman 25-vuotisjuhlavuosi.
Kuopus pitää villatakeista ja huiveista niin kuin minäkin, kun taas esikoinen käyttää mieluummin neulepuseroita. Kuopuksen vanha kirjoneulevillatakki oli käynyt liian pieneksi, joten oli neulottava talvea varten uusi. Lempiväri on tällä hetkellä violetti, joten takkiin valittiin sen värinen lanka. Mallin tyttö sai valita itse. Tällä kertaa takissa on vain kahta väriä, joten kuvioväriksi valitsin valkoisen. Malli on Drops Designin Rosewood Jacket, tosin poikkesin ohjeesta sen verran, että neuloin hihat täyspituisiksi ja jätin vartalo-osasta muotoilut pois.
Tässä mallissa on kaunis tuo kirjo- ja pitsineuleen yhdistelmä kaarrokkeessa. Langaksi valitsin jälleen kerran Dropsin Baby Merinon, joka on mielestäni hyvä lanka lasten neuleisiin. Valkoisena kirjoneulekuvio erottuu selkeästi pohjaväristä.
Jouduin arvioimaan silmukkamäärät, koska ohjeen lanka on paksumpaa kuin käyttämäni ja koot ovat aikuisten kokoja. Vähän jännitin, tuleeko takista liian kapea, kun sovittaessa vaikutti hiukan siltä. Hihoja jouduin vähän purkamaan ja neulomaan uudelleen leveämmiksi. Kastelun ja pingotuksen jälkeen takki oli kuitenkin juuri sopivan kokoinen. Siitä tuli käyttäjälleen mieleinen ja se pääsikin heti käyttöön.
Lanka: Drops Baby Merino
Puikot: 3,5 mm
Pitihän se taas yksi huivi tehdä väliin, näitä on kyllä niin kiva neuloa. Langan olin ostanut jo aiemmin Lankamaailmasta huivi mielessäni ja muistin sen nyt, kun säät viilenivät. Lanka on Svarta Fåret Ullgarn 1 tråd, ohut lanka, mutta tästä tulee lämpimiä neuleita. Vyyhdissä on lankaa 600 m, joten siitä saa neulottua isommankin huivin. Tästä olikin tarkoitus tulla hartiahuivi. Halusin siihen pitsineuletta, mutta melko yksinkertaista ja muodoksi jonkun muun kuin kolmion.
Malliksi valikoitui Sonnenperlen, tosin neuloin huivin ilman helmiä. Alkuun neuloin ainaoikean sijaan sileää neuletta ja sitten pitsikuviota kunnes huivi oli riittävän suuri. Mallissa oli useampia reunavaihtoehtoja, mutta itse en ihmeempää reunusta tähän tehnyt. Lopetin neulomisen saatuani kuvion valmiiksi ja päättelin sitten reunan ihan tavallisesti.
Huivista tuli melko leveä korkeuteen verrattuna, joten sen saa helposti solmittua edestä kiinni hartioilla pidettäessä. Ja koko on juuri sopiva hartiahuiviksi. Saa tämän toki tarvittaessa kaulaankin kietaistua.
Pitsistä tuli tällä langalla neulottuna todella kaunis, ilmava ja pehmeä. Huivi on päässyt jo käyttöönkin, etenkin tietokoneen ääressä istuessa se tulee usein kietaistua hartioille.
