Taas synttäriherkkuja

Meillä tuntuu nyt olevan juhlaa yhtenään. Tänä viikonloppuna saapui sukua juhlimaan tyttöjen synttäreitä. Koska vieraat olivat tällä kertaa enimmäkseen aikuisia, oli tarjoilutkin suunniteltu sen mukaisesti. Vieraille tarjoiltiin mm. punasipuli-tomaattifocacciaa, sienipiirakkaa, sitruunaruutuja, pikkuleipiä ja tietysti täytekakkua.

Kokeilin ensimmäistä kertaa Sitruunaruutuja, eikä tämä jäänyt varmaankaan viimeiseksi kerraksi. Sen verran herkullisia nämä olivat. Ja nopeasti ne tuntuivat pöydästä katoavan eli taisivat maistua muillekin. Näiden valmistuskaan ei ollut kovin hankalaa. Vähän jännitti, kuinka palojen leikkaaminen mahtaisi onnistua, mutta siistejä ruutujahan näistä tuli, kun annoin leivonnaisen olla jääkaapissa yön yli. Valmiiden ruutujen pinnalle sirottelin tomusokeria.

Täytekakun väliin laitettiin tyttöjen toiveesta samat täytteet kuin pari viikkoa sitten eli vadelmahilloa ja kermavaahtoa. Kakku myös kuorrutettiin kermavaahdolla, mutta tällä kertaa koristeet valmistettiin sokerimassasta. Tytöt toivoivat kakun päälle kissaa ja koiraa. Lisäksi siihen piti saada tekstit "Vuh!" ja "Miau!" Valmistin sekä tekstit että hahmot mustasta sokerimassasta. Silmiksi ja neniksi laitoin koristerakeita. Väriä kakkuun saatiin strösseleistä.

Focacciaa olen tehnyt monta kertaa aiemminkin ja aina se tuntuu hyvin maistuvan. Ohjeen löysin joskus täältä. Nyt leipään päätyi höysteeksi oman pihan punasipuleita ja kirsikkatomaatteja. Tämä on mielestäni ihanan mehevää ja pehmeää, eikä leivän valmistuskaan kovin vaikeaa ole.

Sienipiirakan tein taas samalla ohjeella kuin aiemmin tänä syksynä. Tällä kertaa täytteenä oli lampaankäävän lisäksi vähän rouskuja. Homejuustoakin sattui nyt olemaan, joten laitoin sitäkin piirakkaan. Ja hyvältä se maistui, rouskut sopivat tähän hyvin.

Viime synttäreille leivoin viipalepikkuleipiä, jotka maistuivat hyvältä. Ihastuin siihen, kuinka helppo niitä oli leipoa, kun ei jokaista pikkuleipää tarvinnut erikseen muotoilla. En kuitenkaan halunnut tehdä aivan samanlaisia. Kokeilin tällä kertaa Kinuskisia pikkuleipiä. Muut aineet löytyivät kaapista, mutta ruokosokerisiirappia ei ollut ja tavallinen siirappikin oli loppu. Vaahterasiirappia sentään löytyi, joten laitoin sitä taikinaan. Nämä olivat kyllä ihanan herkullisia ja katosivat myös nopeasti parempiin suihin. Kuvan viipaleista unohdin ottaa juhlatohinoissa. Kinuskisten pikkuleipien lisäksi tarjoiltiin kaneliässiä, joita tulee usein juhliin leivottua. Ne teen vanhalla ohjeella, jonka olen vuosia sitten kirjoittanut jostain muistiin.

Nyt on taas hetki ennen seuraavia juhlia. Mutta niiden suunnittelu on jo käynnissä. Ei tässä syksyllä tarvitse ainakaan ilman herkkuja olla :)